Isän ravitsemuksen ja elintapojen rooli perhettä perustaessa

Päätös perheen perustamisesta tai raskauden yrittämisestä mullistaa usein vanhempien mielen.

Päätöksen jälkeen ajatuksiin ei välttämättä mahdu enää muuta kuin toive raskauden alkamisesta ja pienestä sylissä tuhisevasta kääröstä. Raskautta yrittäessä usein äiti saattaa kiinnittää uudella tavalla huomiota omiin elintapoihinsa, kuten syömiseen ja liikkumiseen. Tavoitteena voi olla pyrkimys syödä mahdollisimman optimaalisesti hedelmöittymisen onnistumiseksi ja lapsen kasvua ja kehitystä ajatellen.

Katseet kiinnittyvätkin usein tässä kohtaa tulevan äidin elintapoihin, mikä on melko ymmärrettävää, sillä kasvaahan lapsi juurikin äidin kohdussa sen yhdeksän kuukautta.

Mutta mikä on isän rooli? Onko isän elintavoilla ja ruokailutottumuksilla merkitystä hedelmällisyyteen tai mahdollisesti jopa tulevan lapsen terveyteen?

Useissa tutkimuksissa on havaittu, että tulevan isän ruokailutottumuksilla ja muilla elintavoilla on yhteys sekä hedelmällisyyteen että lapsen myöhempään terveyteen. Nykytiedon mukaan jo raskautta yrittäessä ei siis pelkästään äidin, vaan myös isän olisi hyvä kiinnittää huomiota siihen millaiselta oma ruokavalio ja muut elintavat näyttävät.

Voiko isän ruokavalio vaikuttaa raskauden alkamiseen?

Yhä useampi länsimaisista pareista kärsii tahattomasta lapsettomuudesta. Syitä voi olla monia ja tietysti molempien vanhempien hedelmällisyydellä on merkitystä raskaaksi tulemisessa. Miesten alentuneen hedelmällisyyden taustalla voivat olla geneettiset syyt tai erilaiset tulehdukset ja vammat (1). Kaikkiin syihin ei toki voi itse millään tavoin vaikuttaa, mutta mikäli alentuneen hedelmällisyyden taustalla ovat elintavat, on niitä onneksi mahdollisuus usein lähteä korjaamaan.

Naisen elintapatekijöiden lisäksi siis myös miehen runsas ylipaino ja kehnot elintavat, kuten tupakointi ja alkoholin käyttö voivat haastaa raskauden alkamista. Säännöllinen ateriarytmi, päihteiden vähentäminen, kehon päivittäinen liikuttaminen ja aktiivisuuden lisääminen voivat auttaa parantamaan sperman laatua (2).

Mikäli ennen perheen perustamista elintavat ovat olleet retuperällä, voi muutosten tekeminen yhtäkkiä tuntua vaikealta. On hyvä muistaa, ettei kaikkia muutoksia tarvitsekaan tehdä kerralla, vaan hyvä alku on keskittyä vaikka vain yhteen pieneen muutokseen kerralla. Onneksi haave vauvasta voi myös toimia hyvänä motivaattorina. Mahdollisesti myös esimerkiksi ravitsemus- tai liikunta-alan ammattilaisen apu voi joskus olla tarpeen.

Lue lisää: Lola&Lykke Ekspertit vastaavat: Lapsettomuuden emotionaalista kriisiä voi hoitaa psykoterapiassa

Elimistöömme kertyneet ravintoainevarastot vaikuttavat sekä miehen että naisen hedelmällisyyteen ja sukusolujen kehittymiseen (2,3). Raskautta toivoessa hyvää hedelmällisyyttä tukeakseen olisi tärkeää kiinnittää huomiota ravitsemuksen näkökulmasta erityisesti runsaaseen kasvisten käyttöön, riittävään pehmeiden rasvahappojen saantiin sekä riittävään kuidun saantiin. Samalla olisi hyvä karsia ruokavaliosta runsasenergisiä ja -sokerisia tuotteita, tyydyttyneitä rasvoja, punaista lihaa ja prosessoituja lihatuotteita, liiallista kofeiinia sekä alkoholia (2,4). Hiljattain tutkimuksissa on havaittu, että jo pienetkin määrät alkoholia voivat vähentää siittiöiden määrää (5).

Alle on koottu sekä miehen hedelmällisyyttä mahdollisesti heikentäviä että parantavia ruokavaliotekijöitä (2,4).

Isän ruokavalio ennen raskautta ja lapsen myöhempi terveys

Miten ihmeessä jo se, mitä isä on syönyt ennen naisen raskaaksi tulemista, voi vaikuttaa lapsen myöhempään terveyteen?

Tätä selittää epigenetiikka eli elintapojen ja ympäristön vaikutus geenien toimintaan ja ilmenemiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi erilaiset ympäristötekijät sekä meidän elintapamme vaikuttavat siihen, miten meidän geenimme toimivat ja mitkä osat niistä aktivoituvat ja mitkä sammuvat (6). Ruokavalio on yksi tällainen geenien säätelyyn vaikuttava tekijä eli se, mitä isä syö ennen raskauden alkamista, vaikuttaa siihen, miten isän geenit toimivat ja millaisina ne mahdollisesti periytyvät tulevalle lapselle.

Isän elintapojen epigeneettistä vaikutusta on tutkittu ihmisillä vielä hyvin vähän (7). Sen sijaan eläimillä tehtyjä tutkimuksia aiheesta on jo tehty enemmän. Kuitenkin myös ihmisillä tehdyissä tutkimuksissa on pystytty todistamaan, että isän ruokavalion laatu on yhteydessä siemennesteen ja sen geeneihin (8). Elintapoihin liittyen isän raskautta edeltäneen tupakoinnin on havaittu olevan yhteydessä lapsen myöhempään terveyteen, mutta ravitsemuksellisten tekijöiden vaikutuksia pitäisi tutkia vielä lisää (9).

Tähän mennessä muun muassa lihavuuden on mahdollisesti havaittu olevan yhteydessä lapsen myöhempään ylipainon ja metabolisten sairauksien riskiin (9,10). Tutkimusten perusteella mahdollisesti isän riittävä D-vitamiinin ja folaatin saanti sekä runsaasti antioksidantteja eli kasvikunnantuotteita sisältävä ruokavalio voisivat olla eduksi lapsen myöhemmälle terveydelle (9).

Nykyisten tutkimusten perusteella epigeneettisestä näkökulmasta isä voi ravitsemuksen keinoin pyrkiä huomioimaan lapsen myöhempää terveyttä välttämällä liiallista ylipainoa syömällä säännöllisesti ja monipuolisesti, sisällyttämällä ruokavalioonsa paljon kasviksia sekä huomioimalla folaatin ja D-vitamiinin riittävän saannin. Poimi alta vinkit, kuinka antioksidantteja, folaattia ja D-vitamiinia voi lisätä ruokavalioon (11).

Mistä antioksidantteja?

• Syö päivittäin mahdollisimman paljon erilaisia kasviksia, hedelmiä ja marjoja eri väreissä
• Lisää ruokavalioosi täysjyväviljoja

Hyviä folaatin lähteitä

• Täysjyväviljat
• Tuoreet kasvikset ja hedelmät sekä marjat
• Erityisesti tummanvihreät kasvikset, kuten parsakaali, parsa, rucola, pinaatti, lehtikaali ja ruusukaali
• Pavut ja kikherneet

Folaatti tuhoutuu helposti ruokia kuumennettaessa, joten mm. kasviksia olisi hyvä nauttia tuoreena päivittäin. Folaatin imeytymisen kannalta on myös tärkeää saada ruokavaliosta riittävästi B12-vitamiinia.

Hyviä D-vitamiinin lähteitä

• Rasvainen kala
• Kananmuna erityisesti keltuainen
• Tietyt sienilajikkeet, kuten kanttarelli ja korvasieni
• D-vitamiinilla täydennetyt elintarvikkeet, maakohtaisesti esim. margariinit ja maitotuotteet

Isän antama tuki ja apu raskauden aikana on tärkeää

Mikä sen ihanampaa kuin valmiiksi tehty ruoka työpäivän jälkeen tai ehkä jopa aamupala sänkyyn? Odottavan äidin ruokavaliolla on suuri merkitys lapsen kehityksessä ja kasvamisessa. Kuitenkin äidin voimat ja jaksaminen voivat olla raskauden aikana koetuksella, eikä energiaa välttämättä riitä monipuolisen ja säännöllisen ruokavalion koostamiseen. Jo kaupassa käynti saattaa tuntua ylivoimaiselta, kun raskauden tuoma väsymys ja mahdollinen pahoinvointi ovat pahimmillaan.

Isän rooli äidin ruokavalion tukemisessa on merkittävää sekä äidin että lapsen hyvinvoinnin kannalta. Tulevan isän muistuttaessa raskausajan vitamiineista tai ravitsevan smoothien tekeminen pahoinvoinnista kärsivälle tulevalle äidille ovat pieniä, mutta merkityksellisiä asioita. Varmasti jokainen odottaja arvostaa näitä pieniä eleitä, mikä voi myös tuoda ihanaa piristystä ja läheisyyden tunnetta parisuhteeseen ennen vauvan tuloa.

Lue lisää: Isän rooli imetyksessä: opas isien osallistamiseksi

Isän syömistottumukset toimivat mallina lapselle

Oletko mahdollisesti yrittänyt joskus muuttaa omia elintapojasi tai ruokailutottumuksiasi? Olet saattanut havaita, että muutokset eivät useinkaan tapahdu hetkessä. Kun vauva syntyy ja alkaa pian opetella syömisen taitoja, voi siinä vaiheessa yhtäkkiä omien ruokailutottumusten muuttaminen ollakin haastavaa. Tämän vuoksi sekä äidin että isän voisi olla hyvä pohtia omaa ruokasuhdettaan sekä ruokavalion sisältöä jo ennen kuin lapsi syntyy.

Molemmat vanhemmat toimivat lapselle roolimallina syömistä opetellessa (3). Tällöin myös isän ruokailutottumusten merkitys on suuri lapsen terveellisten elintapojen muodostumisessa. Sekä äidin että isän ruokasuhde, ateriarytmi ja ruokavalion sisältö heijastuvat usein väistämättä osaksi lapselle muodostuvia tapoja.

Tukeakseen tulevan lapsen hyvinvointia tukevien ruokailutottumusten muodostumista, voi seuraavien kysymysten pohjalta alkaa pohtimaan omaa ruokasuhdettaan ja ruokailutottumuksiaan jo ennen uuden perheenjäsenen saapumista:

• Syönkö monipuolisesti erilaisia ruokia? Onko ruokavaliossani erilaisia kasviksia, hedelmiä ja marjoja?
• Syönkö säännöllisesti ja riittävästi?
• Kuuntelenko kehoani ruokaillessa? Tunnistanko nälkää ja kylläisyyttä?
• Arvostanko syömääni ruokaa?
• Miten puhun ruoasta?
• Mitä ajattelen ruoasta? Onko se minulle vain energiaa ja ravintoaineita vai tuoko se minulle myös kokemuksia ja iloa?
• Tuottaako syöminen ahdistusta? Syönkö usein jonkin tunteen vallassa, esimerkiksi ollessani surullinen?
• Onko minua lohdutettu lapsena ruoalla?
• Onko minun pitänyt syödä lapsena lautanen tyhjäksi? Miltä se minusta tuntui?
• Suhtaudunko uusiin ruokiin ennakkoluuloisesti vai kokeilunhaluisesti?
• Kiellänkö itseltäni tiettyjä ruokia?
• Suhtaudunko syömisiini tiukasti vai joustavasti?

Raskauden suunnittelu sekä raskausaika ovat erinomaista aikaa molemmille vanhemmille tutkailla ja parantaa omia ruokailutottumuksiaan. Terveellisten elintapojen opettelu ei tarkoita täydellisyyden tavoittelua tai liiallista syömisen tarkkailua. Terveellinen syöminen on säännöllisyyden ja monipuolisuuden lisäksi iloa ja nautintoa tuova asia, herkkuhetket sisältäen. Tulevan isän on sekä äidin että lapsen hyvinvoinnin tukemisen lisäksi muistettava oma hyvinvointi. Kun jaksat itse paremmin, jaksat myös olla parempi isä lapsellesi!

Lue lisää: Saavatko isät tarvitsemaansa tukea?

Lähteet:

(1) Tiitinen A (2021). Miehen lapsettomuus. Lääkärikirja Duodecim 2021. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00734 (luettu 19.3.2022)

(2) Ilacqua A, Izzo G, Emerenziani G P, Baldari C, Aversa A (2018). Lifestyle and fertility: the influence of stress and quality of life on male fertility. Reproductive Biology and Endocrinology – BMC 2018;15:115.

(3) Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille. Helsinki: PunaMusta Oy 2019. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-254-3

(4) Leisegang K, Dutta S (2020). Do lifestyle practices impede male fertility? Andrologia 2020;00:e13595.

(5) Tiitinen A (2021). Lapsettomuus. Lääkärikirja Duodecim 2021. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00151 (luettu 19.3.2022)

(6) Centers for Disease Control and Prevention, CDC (2020). What is Epigenetics? 2020. https://www.cdc.gov/genomics/disease/epigenetics.htm (luettu 19.3.2022)

(7) Dimofski P, Meyre D, Dreumont N, Leininger-Muller B (2021). Consequences of Paternal Nutrition on Offspring Health. Nutrients 2021;13:2818.

(8) Soubry A, Murphy S K, Vansant G, He Y, Price T M, Hoyo C (2021). Opposing Epigenetic Signatures in Human Sperm by Intake of Fast Food Versus Healthy Food. Frontiers in Endocrinology 2021;12:625204.

(9) Soubry A (2018). Epigenetics as a Driver of Developmental Origins ofHealth and Disease: Did We Forget the Fathers? BioEssays 2018;40:1700113.

(10) Wu Q, Suzuki M (2006). Parental obesity and overweight affect the body-fat accumulation in the offspring: the possible effect of a high-fat diet through epigenetic inheritance. Obesity reviews 2006;7:201-208.

(11) Fineli®. Elintarvikkeiden koostumustietopankki. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://fineli.fi/fineli/fi/index (luettu 20.3.2022)