Saavatko isät tarvitsemaansa tukea?

Tänä isänpäivänä halusimme tuoda esille asian, joka on lähellä sydämiämme.

Vanhemmuus ei todellakaan ole helppoa, ja molemmat vanhemmat tulevat kokemaan sekä hyviä että huonoja aikoja, haasteita ja onnistumisen hetkiä. Isien on kuitenkin huomattavasti hankalampaa saada tukea eikä heidän kohtaamiaan vaikeuksia usein edes ymmärretä.

Sukupuoleen sidottujen stereotyyppien, vanhentuneiden ‘sukupuolirooliin’ liittyvien aatteiden sekä miesten mielenterveyden vähättelyn vuoksi monet isät eivät saa tukea, jota he tarvitsisivat vanhemmuutensa tueksi.

Sen vuoksi haluamme nostaa tämän ongelman esille.

Alta löydät hieman lisätietoa tällä hetkellä isille tarjolla olevista tukijärjestelmistä, isille tarjotun tuen tärkeydestä, sekä tavoista, joilla voit luoda yhteyden omassa elämässäsi oleviin isiin parempaa tukea tarjotaksesi.

Miltä tilanne tällä hetkellä näyttää?

Tuoreiden tutkimusten mukaan työsarkaa on vielä paljon jäljellä, vaikka yhteiskunta onkin siirtymässä kohti tasa-arvoa ja vanhentuneiden sukupuoliroolien jättämistä menneeseen.

BMC julkaisi hiljattain mielenkiintoisen raportin otsikolla “Millainen mies masentuu saatuaan vauvan?” – havainnollistaen jo otsikollaan, millaisia aatteita suuren yleisön ja terveydenhuollon henkilöstön alitajunnasta voi kummuta.

Raportti selvitti isien kokeman masennuksen yleisyyttä ja kuinka perinteiset oletukset siitä, mitä miesten ‘tulisi olla’ tai ‘ei tulisi olla’ toimivat merkittävänä esteenä avun pyytämiselle miesten keskuudessa.

BMC:n raportin mukaan 10,4 %:lla tuoreista isistä esiintyi masennusta. Tuo luku on yli kaksi kertaa suurempi kuin miehillä yleisesti ottaen (4,8 %).

Noin 4–25 % tuoreista isistä kokee masennusta lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Tuo luku lisäksi kasvaa 24–50 %:iin miehillä, joiden kumppanilla on synnytyksen jälkeistä masennusta.

Tästä huolimatta vain 3,2 % tutkituista raskaana olevien naisten 2 000 kumppanista haki apua masennukseensa. Kun vertaamme sitä siihen, että samoihin oireisiin haki apua 13,6 % naisista, havaitsemme ongelman olevan merkittävä.

BMC:n raportti lisäksi paljasti, että terveydenhoidon ammattilaiset osaltaan vaikeuttavat ongelmaa.

“Synnytyksessä monet isät kertoivat jääneensä huomiotta lääketieteen ammattilaisten parissa ja he kokivat olonsa näkymättömiksi, kutsumattomiksi ja epämukaviksi”. Raportin mukaan ainoastaan viidesosa hoitajista tarjosi isille minkäänlaista tukea raskauden aikana tai synnytyksen jälkeen.

Mitkä tekijät pahentavat ongelmaa?

Kuten voit kuvitella, isien mielenterveyden ongelmien systemaattinen kieltäminen on varsin monimutkainen asia.

Yleisesti ottaen tilanne on itseään ruokkiva kierre, sillä tuoreiden isien ei odoteta kärsivän mielenterveyden ongelmista (koska se ‘ei ole miehekästä’ tai koska heidän ‘tulisi keskittyä tukemaan kumppaniaan’). Tämä aiheuttaa sen, että harva mies kokee mukavaksi keskustella tunteistaan, jonka vuoksi yhteiskunnan on helppo jättää huomiotta, väärinymmärtää tai ihan vain unohtaa koko ongelman olemassaolo.

Perinteiset ideat maskuliinisuudesta pitävät miehiä tiukassa puristusotteessa, jonka vuoksi isien kokemaa synnytyksen jälkeistä masennusta ei monikaan mies raportoi. He kokevat painostusta pysyä hiljaa ja työstää vaikeuksiaan yksin, ‘kuten mies’.

BMC:n raportin mukaan nämä tekijät ovat johtaneet nykytilanteeseen, jossa “miehillä on tyypillisesti heikompi mielenterveyden lukutaito naisiin verrattuna” ja “isät todennäköisemmin piilottelevat mielenterveyden ongelmia raskauden aikana ja sen jälkeen, koska heihin kohdistuu sosiaalista painostusta tukea perhettään sekä tunnetasolla että taloudellisesti”.

“Jos isät eivät odota saavansa tukea, he eivät todennäköisesti tiedä tarjotusta tuesta eivätkä välttämättä pyydä itse apua oireisiinsa”.

Miksi tuoreille isille tarjotun tuen parantaminen on niin tärkeää?

Tässä eriarvoisuus näkyy selkeästi.

Nykypäivänä miehet tukevat perheitään enemmän kuin koskaan aiemmin. Pew Research Centerin raportti (julkaistu vuonna 2014) tutki koti-isyyden määrää viime vuosikymmenten ajalta. Siinä havaittiin, että kotiin jäävien isien määrä on nelinkertaistunut viimeisten 25 vuoden aikana.

Vaikka miesten rooli vanhempana on siis kasvanut valtavasti, heille tarjottu tuki ei ole lisääntynyt lähes ollenkaan. Paras tapa kehittää tuota tukea on lisätä isille tarjottujen mielenterveyspalveluiden ja tuen määrää.

Enää ei eletä 1940-luvulla, jolloin miehet kävivät töissä ja naiset pysyivät kotona kasvattamassa jälkikasvua!

Yhä useammat isät ovat aktiivisemmassa roolissa vanhempana, joten tuoreille isille tarjotun tuen lisäämisellä ei olisi valtavia hyötyjä pelkästään heidän hyvinvoinnilleen, vaan koko perheelle.

BMC:n julkaisema raportti painotti universaaleja hyötyjä, joita isien tukemisella voidaan saavuttaa:

“Isän osallistumisella voi olla positiivisia vaikutuksia äidin hyvinvoinnille ja suoriutumiskyvylle, raskauden lopputulemalle, vanhempien rooleille sekä lapsen fyysiselle, henkiselle, käytökselliselle, sosiaaliselle ja tunnepohjaiselle kehitykselle.”

Ensinnäkin tarjoamalla parempaa mielenterveyden tukea tuoreille isille voimme vähentää näistä vaikeista oireista kärsivien miesten määrää. Jo myötätunnon kannalta tämä työ on valtavan tärkeää.

Lisäksi kun isät kokevat olonsa tuetuiksi ja valveutuneiksi, koko perhe kykenee kukoistamaan. Vanhemmat kokevat yhteistyönsä lujentuvan ja lapsi saa siten takuuvarmasti parempaa hoivaa.

Lue lisää:Isän rooli imetyksessä: opas isien osallistamiseksi

Millaista tukea meidän tulisi tarjota tuoreille isille?

Ensinnäkin koko keskusteluilmapiiriä tulee muuttaa. Ilman huomattavaa muutosta tuen ja lääketieteellisen avun lisäämisellä ei tule olemaan riittävää vaikutusta. Jotta aitoa muutosta saataisiin aikaan, koko yhteiskunnan tulee päivittää käsitystään isien roolista.

Vanhempainvapaa on erinomainen esimerkki siitä, että vaikka tukea olisikin tarjolla, miehet eivät aina kykene ottamaan sitä vastaan.

Family Tree -sivusto (osa BBC:tä) hiljattain julkaisi ajatuksia herättävän tekstin isyysvapaita koskien ja kuinka “piilossa olevat esteet pitävät miehet töissä”.

Siinä kerrotaan, kuinka isyysvapaata tarjoavien maiden määrä on tuplaantunut viimeisten 20 vuoden aikana.

Siitä huolimatta vain erittäin pieni määrä miehiä pitää enemmän vanhempainvapaata kuin vain muutaman päivän syntymän aikaan.

Kirjoituksen mukaan “monet pelkäävät syrjintää ammattitasolla, palkankorotusten ja ylennysten väliin jäämistä, marginalisointia ja jopa mollaamista, eivätkä sen vuoksi käytä vapaita”.

Kirjoituksessa sosiaali- ja organisaatiopsykologian tutkija Thekla Morgenroth kertoi siitä, kuinka arkkityyppiset sukupuolistereotypiat (naiset ovat hoivaavia, miehet kilpailunhaluisia ja itsevarmoja) vahvistavat aatteita siitä, että naiset soveltuvat paremmin lastenhoitoon.

Hän totesi, että kun nämä oikeasti virheelliset ja vanhentuneet stereotypiat ovat ihmisillä sisäistettyjä, niiden perusteella on helppo olettaa, että naiset pitävät vanhempainvapaat, sillä he ovat parempia pitämään lapsista huolta. Miehiä ei kannusteta pitämään vanhempainvapaata, koska perheen elättäjän roolin ajatellaan olevan miehen harteilla.

Kuinka sitten päivitämme aatteemme siitä, millainen isän roolin kuuluu olla? Pääsemme siinä ainakin alkuun aloittamalla keskustelua aiheen ympärillä.

Voidaksemme saavuttaa yhteiskunnan, jossa miehet voivat itsevarmasti puhua tunteistaan ja kokea tulevansa kuulluksi, arvostetuksi ja huomatuksi, meidän tulee avata näitä keskusteluja. Voimme aloittaa ihan kysymällä isiltä, miltä heistä tuntuu, erityisesti jos masennukseen viittaavia oireita on havaittavissa.

Voimme lisäksi antaa miehille suuremman roolin lastenhoidossa, tehden selväksi, että heidän roolinsa on aivan yhtä tärkeä kuin naisten. Vaikka joillakin pariskunnilla tämä tapahtuu jo alitajuntaisesti, ei se vielä ole universaali totuus.

Lisäksi voimme kannustaa niitä mahtavia organisaatioita, jotka pyrkivät tukemaan isiä kaikin mahdollisin keinoin. Levittämällä sanaa näiden organisaatioiden tekemästä mahtavasta työstä yhä useampi voi hakeutua niiden tarjoaman avun piiriin.

Tässä muutamia tuen lähteitä, joita voimme suositella tuoreille isille:

Hyviä tietolähteitä:

• Isille.info
• Vauvaperhe
• DAD-kirja
• Leijonaemot erityislapsiperheille
• Isät tilastoissa
• Isien tukena – kampanja
• Mieli – isät kaipaavat vertaistukea etenkin vauvavaiheeseen
• Minilex – isyys

Tukea:

• Oma terveyskeskuksesi
• Oma perheneuvolasi
• Miessakit ISÄluuri
• Mieli ry kriisipuhelin
• Kirkon keskusteluapu
• Ensi- ja turvakotien liitto

Oma sitoumuksemme

Me Lola&Lykkellä teemme osuutemme näiden vanhemmuuteen liittyvien stereotyyppien muokkaamisessa tarjoten samalla opettavaisia resursseja, jotta isät voivat kokea olonsa itsevarmoiksi ja voimaantuneiksi hoitaessaan lastaan.

Haluamme tarjota MOLEMMILLE VANHEMMILLE tukea, tarvikkeita ja tietoa, joita he tarvitsevat. Tiedämmehän, että vauvan kasvattaminen vaatii tiimityötä.

Jos haluat vielä enemmän luettavaa siitä, mitä isäksi tuloon liittyy, olemme luoneet kattavan digitaalisen oppaan isille, jossa käydään läpi kaikki raskaudesta pulloruokintaan. Voit lukea oppaamme ‘Isäksi tulo – opas tuoreille isille’ täällä.