12 imetysmyyttiä ja totuus niiden takana: nämä jokaisen tuoreen äidin tulisi tietää

Äidit ja vauvat ovat kaikki ainutlaatuisia. Joillekin imetys on kaunis, hoivaava ja yhteyttä syventävä kokemus, mutta toisille se voi aiheuttaa vaikeuksia ja ristiriitaisia tunteita. Tärkeintä on löytää se ruokintatapa, joka sopii parhaiten sinulle ja vauvallesi. Jos imetys vaikuttaa mielialaasi ja jaksamiseesi pidempään kuin muutaman viikon, kannattaa hakea tukea. Tänään käymme läpi 12 yleisintä imetysmyyttiä, jotka saattavat painaa äitien mieltä.

Myytti 1: On vanhemman vika, jos hän ei kykene imettämään

Ei missään tapauksessa ole oma vikasi, jos imettäminen ei onnistu. Monissa maissa imetysohjaajan palveluita ei ole tarjolla tai imetysohjausta järjestetään vain pikaisesti heti synnytyksen jälkeen. Tuolloin voi olla erityisen vaikeaa selviytyä ongelmista, joita kohtaat vauvan kanssa vasta kotona.

Tyypillisesti lääkärin tarkastus tapahtuu vasta kuusi viikkoa synnytyksen jälkeen. Kuusi viikkoa on pitkä aika odottaa, jos sinulla on vaikeuksia imettää. Kun apua ei ole heti saatavilla, on helpompaa tehdä päätös maidonkorvikkeiden käyttöön siirtymisestä.

Jos sinulla on vaikeuksia imettää ja mahdollisuus käyttää imetysohjaajan palveluita, kannattaa pyytää apua mahdollisimman pian.

Eräs äiti, Sophie, kertoi: ”Koin oloni todella yksinäiseksi ja syylliseksi, kun en kyennytkään imettämään vauvaani. Imetysohjaajan luona käynnistä oli valtavasti apua – tajusin, ettei vika ollut minussa.”

Lue lisää: Yleisimmät haasteet imettäessä

Myytti 2: Maidonkorvike on huonoa ja äidinmaito parantaa maagisesti kaiken

Äidinmaidolla on lukemattomia hyötyjä:

• Vähemmän korvatulehduksia

• Vähemmän hengitystieinfektioita

• Vähemmän ripulia

• Matalampi riski sairastua tiettyihin sairauksiin (esimerkiksi leukemia tai diabetes)

Kuitenkin äidinmaito on vain yksi palanen lapsen terveyttä tukevissa elämäntavoissa. Ruokavaliolla, liikunnalla ja geeneillä on kaikilla omat vaikutuksensa. Ja kuten kaikki pizzalla ja nuudeleilla selviävät yliopisto-opiskelijat kykenevät todistamaan, ihmiset kykenevät selviytymään kyllä monenlaisella ravinnolla.

Maidonkorvike ei todellakaan pilaa vauvasi elämää. Kuitenkin nämä kaksi väittämää kykenevät olemaan samanaikaisesti totta:

• Vauvat kykenevät kasvamaan oikein mainiosti maidonkorvikkeella

• Mikään maidonkorvike ei koskaan kykene saavuttamaan äidinmaidon monimuotoisuutta

Äidinmaito on elävää ainetta. Se muuttuu niin vauvan tarpeiden kuin päivänajankin mukaan. Esimerkiksi illalla äidinmaito sisältää enemmän melatoniinia (hormonia, joka auttaa nukahtamaan).

Maidonkorvike ei todellakaan ole pahasta. Joissain tapauksissa se on ainoa mahdollinen valinta ja joissain tapauksissa valittu päätös. Tärkeintä on kuitenkin pitää mielessä, että maidonkorvike on ruokaa ja ravitsee lasta vallan hyvin.

Maidonkorvikkeen käyttöön vaihtanut Lisa kertoo omasta kokemuksestaan: ”Olin todella pettynyt, että jouduin aloittamaan korvikkeen käytön. Vauvani kuitenkin alkoi kukoistamaan ja tajusin, että tärkeintä oli saada annettua hänelle ravintoa. Tärkeintä ei ollut ruokintatapa, vaan hänelle antamani hoiva ja rakkaus.”

Myytti 3: Imetykseen liittyvä kipu on normaalia

Kipu voi olla yleistä, mutta se ei tee siitä normaalia. Kuten moni muukin uusi asia, myös imetys voi olla ensimmäisten viikon tai parin ajan epämukavaa. Kuitenkaan kivulias maidon heruminen, tai veriset tai muuten vaurioituneet nännit eivät ole missään tapauksessa normaaleja asioita vaan vaativat hoitoa.

Monet kipua aiheuttavista ongelmista voivat johtua yleisestä vauvan suuta koskevasta vaivasta: kireästä kielijänteestä. Jos epäilet vauvan kielijänteen olevan kireä, imetysohjaaja tai muu terveydenhoidon ammattilainen voi auttaa arvioimaan vauvan imuotetta. Tarpeen vaatiessa vauvalle voidaan järjestää lähete korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille tai lastenlääkärille. Nämä ammattilaiset kykenevät diagnosoimaan kireän kielijänteen ja hoitamaan sitä. Jos jokin lapsen kehon osa on kireä, hänellä voi olla kireyttä muuallakin, aivan kuten aikuisillakin. Lasten hoitoon erikoistunut osteopaatti tai vyöhyketerapeutti voi auttaa.

Muita syitä imetyskipuun voivat olla vauvan huono asento imetyksen aikana, verenkiertoon liittyvä Raynaud’n ilmiö rinnanpäässä tai sisäänpäin kääntyneet nännit. Hyvästä imetysasennosta tai esimerkiksi lanoliinista voi olla paljon apua, ja joillekin on tarpeen käyttää nännisuojaa suojellakseen rinnanpäitään vauvan teräviltä hampailta.

Eräs äiti Jess kertoi: ”Nännini olivat halkeilleet ja kipeät, ja luulin sen olevan normaalia. Imetysohjaaja auttoi minua korjaamaan vauvan imuotteen, jonka jälkeen imetys helpottui huomattavasti.”

Jos imetys tekee sinulle kipeää, kannattaa pyytää apua imetysohjaajalta, joka kykenee arvioimaan juuri oman tilanteesi ja löytämään siihen apukeinoja. Kannattaa myös tutustua imetysoppaaseemme!

Myytti 4: Kaikki äidit kykenevät tuottamaan riittävästi maitoa TAI pienistä rinnoista tulee vain vähän maitoa

Tämä myytti luo häpeän kulttuuria äideille, jotka eivät kykene tuottamaan riittävästi maitoa vauvalleen. Joskus ihmisten viesteistä välittyy sellainen kuva, että jos et tuota kaikkea vauvan tarvitsemaa maitoa, voitkin lopettaa imettämisen kokonaan. Äitien häpäisy tällä tavoin on julmaa – jokainen äiti varmasti tekee parhaansa.

Kahden lapsen äiti Erika kertoi: ”Pumppasin ja pumppasin, mutta kahden viikon ajan en saanut koskaan kerralla muutamaa millilitraa enempää. Se teki kipeää eikä imetys onnistunut… Soitin kätilölleni sydän särkyneenä siitä, etten kyennyt täyttämään vauvani tarpeita. Hän sanoi minulle, että kannattaa sallia itsensä ’epäonnistua’ tässä yhdessä pienessä asiassa ja että turhautunut äiti on vauvalleni huonompi vaihtoehto kuin tyytyväinen äiti, joka hoitaa ruokinnan maidonkorvikkeella.”

Maidon määrään vaikuttaa monenlaiset asiat, esimerkiksi verenhukka synnytyksen yhteydessä, istukkaretentio, hormonaaliset häiriöt, munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS) ja yli 35 vuoden ikä. Rintojen koolla ei ole mitään vaikutusta siihen, kuinka paljon maitoa ne kykenevät tuottamaan.

Osaan näistä ongelmista on ratkaisuja. Tiheämpi imetys, ’tehopumppaus’ tai oikeanlaiset lääkkeet tai ravintolisät kykenevät lisäämään maidontuotantoa. Joillekin äideille on apua imetysteestä, jossa voi olla sarviapilaa, karvasohdaketta, fenkolia, nokkosta, rohtovuohenhernettä, moringaa ja maarianohdaketta. Imetysohjaaja kykenee tarjoamaan ratkaisuja, jotka sopivat juuri omiin ongelmiisi.

Kuitenkaan oman äidinmaidon täydentämisessä maidonkorvikkeella tai lahjoitetulla maidolla ei ole mitään hävettävää! Jos maidon lahjoittaminen kiinnostaa sinua, kannattaa lukea Bonnyn tarina. Jopa alle 100 millilitran määrällä oman äidin maitoa on hyötyjä lapselle, joten ei kannata harmistua liikaa siitä, että täydennät vauvan ravintoa muilla ratkaisuilla, jos oma fyysinen tai psyykkinen hyvinvointisi sitä vaatii.

Myytti 5: Pumppaamasi määrä kertoo siitä, kuinka paljon maitoa rintasi tuottavat

Pumppaamasi maidon määrä riippuu rintapumpun tyypistä, pumpun osien yhteensopivuudesta rinnanpääsi kokoon ja pumpun laadusta. Hyvällä pumpulla saat melko luotettavaa tietoa rintojesi tuottaman maidon määrästä, mutta sekään ei kerro koko tarinaa.

Jotkut eivät vain saa tuotettua yhtä paljon maitoa pumpulla kuin lasta imettäessä. Usein vauva kykeneekin saada maidon herumaan ja virtaamaan paremmin ulos rinnasta kuin yksikään pumppu.

Eräs äiti Emma kertoi: ”Sain tuskin 30 millilitraa maitoa pumpattua, mutta vauvani kasvoi kuitenkin hyvää vauhtia. Kesti jonkin aikaa, ennen kuin opin luottamaan oman kehoni ja vauvani viesteihin enemmän kuin pumppuni kertomaan määrään.”

Lue lisää: Lola&Lykke sähkökäyttöinen rintapumppu, äitien parhaaksi rintapumpuksi äänestämä jo seitsemänä vuotena peräkkäin.

Myytti 6: Lääkkeet ja alkoholi ovat vaarallisia imettäessä

Useimpia lääkkeitä voi käyttää imettäessä. Yleisiä synnytyksen jälkeen määrättäviä lääkkeitä ovat antibiootit, kipulääkkeet ja puudutusaineet. Antibiootit saattavat aiheuttaa vauvalle vatsaoireita ja muuttaa vauvan ulostetta hetkellisesti, mutta siitä ei ole suurempaa haittaa. Useimmat kipulääkkeet siirtyvät äidinmaitoon vain niin pienissä määrin, ettei niistä ole haittaa. Puudutusaineet poistuvat kehosta nopeasti eivätkä siten aiheuta ongelmia.

Tärkeää on kuitenkin aina tarkistaa ja kysyä lääkäriltä tai farmaseutilta, ovatko lääkkeet, vitamiinit tai muut ravintolisät turvallisia käyttää imettäessä.

Vaikka alkoholin nauttiminen ei ole mitenkään erityisen suositeltavaa imettäville, pieni määrä alkoholia (korkeintaan yksi annos päivässä) ei ole vaarallista. Odota kuitenkin vähintään neljä tuntia ennen imetystä tai pumppausta alkoholin nauttimisen jälkeen. Fiksumpaa onkin imettää ensin ja juoda vasta sitten. Alkoholi siirtyy rintamaitoon ja häviää siitä samaa tahtia kuin äidin verenkierrosta.

Lue lisää: Lola&Lykken asiantuntijat vastaavat: vaikuttaako äidin ruokavalio rintamaidon koostumukseen?

Myytti 7: Vauva voi olla allerginen äidinmaidolle

Vauvat eivät voi olla allergisia itse äidinmaidolle, mutta voivat kuitenkin olla allergisia äidin syömille proteiineille – esimerkiksi maitotuotteille, kananmunalle tai pähkinöille – ja saada sen vuoksi vatsaoireita. Harvinaisissa tapauksissa vauvalle voi tulla ihottumaa allergian seurauksena. Vauvan allergioiden hoidossa on tärkeää tunnistaa oireiden aiheuttaja ja sen jälkeen välttää kyseisen ruoka-aineen syömistä.

Kannattaa keskustella lastenlääkärin kanssa ennen kuin aloitat mahdollisten allergeenien karsimisen ruokavaliostasi. Pidä kirjaa siitä, mitä syöt päivän aikana. Saatat esimerkiksi juoda herneproteiinia sisältävän pirtelön ja miettiä sen jälkeen, miksi vauvalla on ilmavaivoja ja epämukava olo. Kun sitten jätät proteiinipirtelön pois, vauvan olo paranee. Allergeenien löytäminen ei välttämättä ole kovin vaikeaa, mutta siinä joutuu suhtautumaan syömäänsä ruokiin aivan uudella tavalla!

Eräs äiti Julia kertoi omasta kokemuksestaan: ”Vauvani itki paljon, kunnes lopetin maitotuotteiden käyttämisen. Se ei ollut helppoa, mutta sillä oli suuri vaikutus.”

Lue lisää: Imetys: Vältä näitä ruokia ehkäistäksesi vauvan koliikkia

Myytti 8: Jos imetät, et voi tulla raskaaksi

"Jos imetät, et voi tulla raskaaksi," kuulee usein äitiys- ja vauvafoorumeilla. Todellisuudessa tämä ei ole koko totuus!

Harvard Healthin mukaan säännöllinen imetys voi estää ovulaation, joka on välttämätön raskautumiseen. Kuitenkin, jotta tämä ehkäisymenetelmä toimisi, on tärkeää täyttää seuraavat ehdot:

1. Vauva on alle 6 kuukautta vanha ja imetys on ainoa ravinnonlähde;
2. Imetät vähintään joka 4. tunti päivällä ja 6 tunnin välein yöllä;
3. Menstruaatio ei ole vielä palannut (amenorreaa).

Tämän vuoksi imetystä ei voi pitää luotettavana ehkäisymenetelmänä. Jos et ole valmis uuteen perheenjäseneseen, on hyvä keskustella sopivista ehkäisymenetelmistä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Yleensä matalatehoiset ehkäisypillerit ovat erinomainen vaihtoehto imettäville äideille. Lisäksi kumppanisitulisikäyttää kondomia ja spermisidia, mutta nämä vaihtoehdot eivät sisällä kemikaaleja, jotka voisivat vaikuttaa maidontuotantoon.

Lue lisää: Mitä et ehkä tiedä imetyksestä raskauden aikana

Myytti 9: Kaikki terveydenhuollon ammattilaiset tuntevat imetyksen läpikotaisin

Kaikki terveydenhuollon ammattilaiset eivät saa kattavaa koulutusta käsittelemään kaikkia imetykseen liittyviä haasteita. Monesti tarjolla on vain perusohjeita, jotka eivät kata tärkeitä asioita, kuten infoa imetysasennoista tai maidon erittymisestä. Varmistaaksesi, että juuri sinun tilanteesi huomioidaan, on hyvä kääntyä imetysohjaajan puoleen, joka voi tarjota yksilöllistä tukea ja ratkaisuja juuri sinun tarpeisiisi.

Voit myös syventää tietämystäsi liittymällä imetysryhmiin ja -kursseille. Muista myös tutustua äitiysoppaisiimme, me olemme täällä juuri sinua varten!

Myytti 10: Liikunta vaikuttaa maidon makuun

Monet vanhemmat pohtivat liikunnan vaikutuksia imetykseen, ja kysymys "Muutuuko maidon maku liikunnan seurauksena?" on yksi yleisimmistä pohdinnoista. On totta, että imetykseen liittyy monia myyttejä, myös tämä.

"Liikunta, erityisesti kovatehoinen, voi lisätä maitohapon määrää äidinmaidossa, mikä saattaa tehdä maidosta happaman makuista," kertoo Dawnine Enette Larson-Meyer, tohtori ja ravitsemusasiantuntija. On kuitenkin tärkeää huomioida, että tutkimus ei käsitellyt kohtuullista liikuntaa, joten vastaus ei ole täysin selvä. Lisäksi vauva voi kieltäytyä imemästä, jos nänneissä on hikoilun suolapitoisuutta – tämä saattaa myös vaikuttaa maidon makuun.

Liikunta tuo kuitenkin monia etuja synnytyksen jälkeen: se auttaa pysymään kunnossa, parantaa sydänterveyttä, lievittää stressiä, estää synnytyksen jälkeistä masennusta ja edesauttaa parempaa unta. Milloin voi siis aloittaa liikunnan? "Alatiesynnytyksestä muutaman päivän kuluttua" ja "sektiosta 2-6 viikkoa." Muista kuitenkin kysyä lääkäriltäsi lupa ennen liikunnan aloittamista.

Myytti 11: Älä imetä sairaana

On aika kumota vanhentunut myytti, jonka mukaan imettäminen sairastellessa olisi aina haitallista vauvalle. Itse asiassa imettäminen sairaana ei ole vain turvallista, vaan myös hyödyllistä. Rintamaidostasi löytyvät tehokkaat vasta-aineet auttavat suojaamaan vauvaa samankaltaisilta sairauksilta.

Oletko huolissasi maidon tuotannon vähenemisestä? Ei syytä huoleen. Imetyksen lopettaminen äkillisesti voi jopa lisätä rintatulehduksen riskiä, joten pyydä aina asiantuntijan neuvoja ennen lopettamista. Sen sijaan keskity hyvään hygieniaan: pese kädet ennen imetystä, aivasta kyynärpääsi sisään ja käytä käsidesiä tarpeen mukaan. Näin vähennät tartuntariskiä ja pidät perheen turvassa.

Imettäminen sairaana voi olla haastavaa. Se voi viedä voimia ja jopa pahentaa oloa, jos et huolehdi itsestäsi. Pidä huolta nesteytyksestäsi, syö ravitsevia välipaloja ja lepää riittävästi. Joskus imetyksen ja äidinmaidonkorvikkeen yhdistäminen voi keventää taakkaa. Jos tunnet, että tarvitset lisäapua, älä epäröi ottaa yhteyttä lääkäriin.

Myytti 12: On turvallisempaa, jos peset nännit ennen imetystä

Imetyksen alkuvaiheessa saattaa ilmetä nännien arkuutta ja epämukavuutta, mikä on täysin normaalia. Tämä voi johtua vauvan asennosta, imemisotteesta ja joskus myös nännien hoitamisesta. Ei hätää – muutaman päivän harjoittelu ja kärsivällisyys auttavat varmasti!

Nännien peseminen ennen imetystä ei ole tarpeen. Vauvat saavat lohtua äitinsä tuoksusta ja äänestä, joten peseminen ei ole välttämätöntä. Lisäksi rintamaito on täynnä luonnollisia antibakteerisia ja kosteuttavia ominaisuuksia, jotka tukevat nännien parantumista jokaisella imetyksellä.

Vaikka jotkut suosittelevat saippuan tai shampoon käyttöä nänneille, se ei ole tarpeen. Puhdista nännit ja rinnat vain vedellä ja varmista, että kätesi ovat puhtaat, jotta mahdolliset infektiot voivat pysyä loitolla.

Lue lisää: Parhaat vinkit ja neuvot vauvan imettämiseen

Lopuksi

Muista, että tärkeintä on löytää sinulle ja vauvallesi parhaiten soveltuvat ruokintaratkaisut, joten älä siis anna myyttien ja yhteiskunnan olettamusten painaa päätöksenteossasi liikaa. Pyydä aina apua sitä tarvitessasi ja priorisoi oma sekä vauvasi hyvinvointi.