Divider/Brand Symbol

Lola&Lykken asiantuntijat vastaavat: vaikuttaako äidin ruokavalio rintamaidon koostumukseen?

* Kirjoittanut Marika Luukkonen, TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti

Sanotaan, että äidinmaito on oikeaa superruokaa lapselle, ja näinhän se myös on. Mutta mikä siitä tekee niin erityistä?

Saatat pohtia, vaihteleeko eri äitien maidon laatu tai voiko äitinä mahdollisesti vaikuttaa maitonsa ravitsemukselliseen koostumukseen.

Seuraavaksi keskitymme siihen, mitä äidinmaito sisältää ja voiko äiti omilla ruokavalinnoillaan vaikuttaa jotenkin oman rintamaitonsa koostumukseen.

Äidinmaito – vauvan superruokaa?

Äidinmaito sisältää kaikkia vauvan tarvitsemia ravintoaineita D-vitamiinia lukuun ottamatta (1). Rintamaidon koostumuksesta suurin osa on vettä, jonka lisäksi se sisältää noin 1 % proteiinia, 4 % rasvaa ja 7 % hiilihydraatteja (2,3). Se sisältää myös useita lapsen kasvun ja kehityksen kannalta tärkeitä mineraaleja, kuten

  • kalsiumia
  • fosforia
  • magnesiumia
  • kaliumia

    Äidinmaidosta saatavien ravintoaineiden imeytyvyys on huippuluokkaa. Esimerkiksi rintamaidon sisältämästä raudasta imeytyy 50–70 %, kun korvikkeesta saadun raudan imeytyvyys voi olla 5–10 % (1).

    Ihmisen rintamaito sisältää muiden nisäkkäiden maitoon verrattuna selkeästi vähemmän proteiinia (3). Sen sijaan äidinmaidossa on erityisen paljon pitkäketjuisia monityydyttymättömiä rasvahappoja, jotka ovat keskeisessä roolissa lapsen aivojen kehittymisessä. Verrattuna esimerkiksi lehmänmaitoon, äidinmaito sisältää enemmän kolesterolia, joka osallistuu myös aivojen kehitykseen sekä toimii hormonien esiasteena.

    Rintamaito sisältää kasvun ja kehityksen kannalta ensisijaisen tärkeiden ravintoaineiden lisäksi mm. infektiosuojaa lisääviä ja tulehdusreaktioita hillitseviä ainesosia, ja sen onkin tämän myötä todettu edistävän lapsen puolustusjärjestelmän kehittymistä ja suoliston kypsymistä (1,3). Erityisesti heti synnytyksen jälkeen erittyvä ensimaito eli kolostrum sisältää useita immuunipuolustuksen soluja, kuten makrofageja ja lymfosyyttejä. Rintamaidon tiedetään myös vaikuttavan lapsen hyvän suolistomikrobiston muodostumiseen.

    Kuinka äidin ruokavalio vaikuttaa rintamaidon koostumukseen?

    Rintamaidon koostumuksen tiedetään muuttuvan vauvan tarpeiden mukaan (4). Koostumus voi olla erilainen riippuen vauvan iästä ja siitä, millä raskausviikolla vauva on syntynyt (5). Myös muun muassa ympäristön lämpötila voi vaikuttaa rintamaidon koostumukseen esimerkiksi maidon vesipitoisuuden suurentuessa helteillä (4).

    Mutta entä äidin ruokavalio?

    Tutkimusten perusteella tiedetään, että äidin imetyksen aikaisen ruokavalion laatu vaikuttaa joltain osin rintamaidon ravitsemukselliseen laatuun (6). Vielä on kuitenkin epäselvää, kuinka merkittävästi äidin syömä ruoka vaikuttaa maidon koostumukseen ja sen myötä lapsen hyvinvointiin. Selvää on se, että imetyksen aikana äidin ravintoaineiltaan ja energialtaan riittävä sekä monipuolinen ruokavalio tukee imetyksen onnistumista, eikä imetys kuluta myöskään tällöin äidin ravintoainevarastoja. Vaikka aiheesta tarvitaan vielä lisää tutkimusta, äidin imetyksen aikaisesta ruokavaliosta on noussut esiin muutamia keskeisiä ravintoaineita ja ruokaryhmiä, joita kannattaa suosia tai välttää rintamaidon laadun näkökulmasta.

    Lue lisää: Imetysajan ruokavalio: mitä syödä imetyksen aikana

    Mitä kannattaa syödä imetysaikana parantaakseen rintamaidon laatua?

    Imetysaikana sinun on hyvä pyrkiä syömään ensisijaisesti myös oman terveytesi ja palautumisesi näkökulmasta riittävästi ja monipuolisesti (1). Energiantarve on suurentunut imettäessä ja riittävästä energiansaannista on hyvä pitää huolta syömällä tarpeeksi paljon ja säännöllisesti. Ruoasta olisi hyvä saada riittävästi tarvittavia ravintoaineita, jotta imetys ei alkaisi tyhjentää omia ravintovarastojasi.

    Yksi keskeinen tekijä, jonka on havaittu vaikuttavan äidinmaidon koostumukseen, on äidin ruokavaliossa esiintyvä rasva ja sen laatu (7). Äidin syödessä riittävästi pehmeitä rasvan lähteitä, myös rintamaidossa esiintyvien välttämättömien rasvahappojen määrä on runsaampi (1). Äidin imetysaikaisen pehmeän rasvan käytön on huomattu vaikuttavan lapsen neurologiseen kehitykseen sekä näkökyvyn kehittymiseen.

    Mutta kuinka voisit turvata rintamaitoosi riittävän määrän hyviä rasvahappoja?

    • Käytä ruoanlaitossa runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja sisältävää rypsi- tai rapsiöljyä tai muuta juoksevaa kasviöljyvalmistetta
    • Käytä salaatissa kasviöljypohjaista salaatinkastiketta
    • Käytä leipärasvana runsasrasvaista kasvirasvapohjaista margariinia
    • Syö päivittäin kourallinen pähkinöitä
    • Syö kalaa 2–3 kertaa viikossa, suosien rasvaisia kalalajeja
      Värikäs kokoelma ravintoaineita, jotka parantavat rintamaidon laatua

      Äidin syömästä ruoasta myös erityisesti vesiliukoisten vitamiinien, kuten B- ja C-vitamiinien tiedetään siirtyvän rintamaitoon 1,6. Imettävänä äitinä voit siis buustata rintamaitosi vitamiinipitoisuutta syömällä runsaasti kasviksia ja täysjyväviljoja, kuten suosimalla

      • täysjyväpuuroa marjoilla
      • täysjyväriisiä tai -pastaa ja/tai muita viljoja
      • tummaa leipää vaalean sijaan
      • avokadoa ja tomaatteja leivän täytteeksi

      Lue lisää: Synnytyksen jälkeinen ruokavalio – toivu raskausväsymyksestä oikealla ravinnolla

        Mikä vaikuttaa heikentävästi äidinmaidon koostumukseen?

        Miettiessäsi, kuinka saisit maidostasi mahdollisimman ravinteikasta, on myös hyvä miettiä, mitkä tekijät ruokavaliossa voivat heikentää lapsesi hyvinvointia. Osa ravinnon haitallisistakin aineista tiedetään kulkeutuvan rintamaitoon.

        Kokoelma virvoitus- ja energiajuomia, jotka heikentävät rintamaidon koostumusta

        Osa kofeiinista siirtyy rintamaitoon ja voi vaikuttaa lapseen lisäten hänen levottomuuttaan 1. Imetysaikana onkin syytä rajoittaa (tai kokonaan välttää) seuraavia juomia:

        • kofeiinia sisältävä tee/kahvi
        • virvoitusjuomat
        • energiajuomat
        • alkoholi

        Myös äidin nauttiman alkoholin tiedetään kulkeutuvan rintamaitoon (1,8). Vauvan maksa ei ole vielä kehittynyt käsittelemään alkoholia aikuisen maksan tavoin, joten rintamaidon mukana lapselle kulkeutunut alkoholi on haitaksi lapsen terveydelle. Rintamaidon alkoholipitoisuus on sama kuin äidin verenkierrossa esiintyvä pitoisuus ja alkoholi poistuu rintamaidosta samaa tahtia kuin verestäkin. Alkoholi ei siis varastoidu maitorauhasiin. Alkoholipitoisuus on korkeimmillaan rintamaidossa n. 30–60 minuuttia alkoholin nauttimisen jälkeen. Mikäli alkoholia tulee nautittua, imetystä tulisi välttää, kunnes alkoholi on poistunut verenkierrosta.

        Lue lisää: Imetys: vältä näitä ruokia ehkäistäksesi vauvan koliikkia

        Allergeenit ja välttämisruokavalio imettäessä

        Allergiat ja sen myötä niin sanottu imetysdieetti ovat paljon puhuttuja aiheita pohtiessa äidin ruokavalion vaikutusta rintamaidon koostumukseen. Voi olla, että imetysaikana lapsi alkaa oireilla maitotuotteista tai gluteenista esimerkiksi vatsaoireilla ja itkuisuudella. Tässä tapauksessa äitinä varmasti haluaa tehdä kaikkensa tilanteen korjaamiseksi. Joskus imettävä äiti saattaa jättää omasta ruokavaliostaan pois tiettyjä epäiltyjä ruoka-aineita välttääkseen tiettyjen allergeenien kulkeutumista rintamaitoon.

        Äiti nauttii terveellisestä ruoasta ja ravitsee kehoaan

        Allergioiden näkökulmasta kuitenkin tiedetään tutkimusten perusteella, että äidin monipuolinen ruokavalio altistaa rintamaidon välityksellä lasta juuri sopivasti eri ruoka-aineille sekä allergeeneille ja tukee tällä tavoin lapsen terveiden puolustusmekanismien kehittymistä (1,9). Imetystä on hyvä mahdollisuuksien mukaan jatkaa, vaikka lapsi herkistyisi äidin syömille ruoille. Tällöin lapsen imetyksen aikaisten allergiaoireiden aiheuttaja on kuitenkin tietysti tärkeää selvittää huolellisesti lääkärin ja ravitsemusterapeutin kanssa.

        Joustava mieli mukana pienokaisesi ruokinnassa

        Jokaisen imetystaival on yksilöllinen. Imetys voi onnistua osaltasi juuri kuten olet ajatellut tai sitten imetys ei yrityksistä huolimatta toimikkaan.

        Voi myös olla, että olet päättänyt olla imettämättä. Jokainen tekee itselleen ja omalle lapselleen sopivan ratkaisun, jota ei kenenkään kuulu tuomita tai arvostella. Kunhan muistat pyytää apua, mikäli imetys tai siihen liittyvät ajatukset tuntuvat haastavilta.

        Imetät lastasi tai et, on tärkeää huolehtia riittävästä ja ravitsevasta syömisestä. Joskus mahdollisesti imetysaikana oman rintamaidon laadun buustaaminen lapsen hyvinvoinnin näkökulmasta voi olla hyvä syy keskittyä terveellisiin ruokavalintoihin.

        Mutta äiti, muistathan myös itsesi imetysrumban keskellä, hemmottelemalla ja hellimällä itseäsi ravitsevalla ruoalla sekä myös ihanilla herkkuhetkillä!

        Jos sinulla on kysyttävää imetyksestä tai äitiydestä ylipäätään, älä epäröi kysyä Lola&Lykken asiantuntijoilta! Tarjoamme äideille yksityisen, tuomitsemattoman tilan, jossa voit saada vastauksen kysymyksiisi äitiysasiantuntijoilta täysin ilmaiseksi!

        Sources:

        (1) Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille. Helsinki: PunaMusta Oy 2019. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-254-3
        (2) Fineli®. Elintarvikkeiden koostumustietopankki. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://fineli.fi/fineli/fi/index (accessed 12.6.2022)
        (3) Boquien CY (2018). Human Milk: An Ideal Food for Nutrition of Preterm Newborn. Frontiers in Pediatrics 2018;6:1-9.
        (4) Imetyksen tuki ry (2021). Äidinmaito on superfoodia. Imetyksen tuki ry 2021. https://imetys.fi/odottajan-opas/imetyksen-huimat-hyodyt/ (accessed 12.6.2022)
        (5) Naistalo (2019). Imetyksen hyötyjä. Terveyskylä.fi 2019. https://www.terveyskyla.fi/naistalo/raskaus-ja-synnytys/imetys/imetyksen-hy%C3%B6tyj%C3%A4 (accessed 12.6.2022)
        (6) Bravi F, Decarli A, Agostoni C, Ferraroni M (2016). Impact of maternal nutrition and breast-milk composition: A systematic review. The American Journal of Clinical Nutrition 2016;104:646-662.
        (7) Innis S M (2014). Impact of maternal diet on human milk composition and neurological development of infants. The American Journal of Clinical Nutrition 2014;99:734S–741S.
        (8) Ruokavirasto (2019). Elintarvikkeiden turvallisen käytön ohjeet. Ruokavirasto 2019. https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikkeiden-turvallisen-kayton-ohjeet/turvallisen-kayton-ohjeet/ (accessed 19.6.2022)
        (9) Odottavan äidin käsikirja (2020). Ravitsemus imetysaikana. Terveyskirjasto Duodecim 2020. https://www.terveyskirjasto.fi/odk00096 (accessed 19.6.2022)