Ehkäisymenetelmät imetyksen aikana

Vaikka monesti imetyksen sanotaan toimivan luonnollisena ehkäisykeinona, se ei kaikissa tapauksissa ole keinona kovinkaan luotettava! Tutustutaankin seuraavaksi imettäville sopiviin ehkäisykeinoihin ja mitä kunkin vaihtoehdon kanssa tulee huomioida.

Hormonaalinen ehkäisy

Hormonaaliset ehkäisymenetelmät tarkoittavat raskautta ehkäiseviä lääkkeitä tai lääkinnällisiä välineitä, jotka vapauttavat hormoneja kehoon ja rajoittavat siten raskauden käynnistymisen todennäköisyyttä. Hormonaaliset ehkäisykeinot käyttävät keltarauhashormonia eli progesteronia ja/tai estrogeenia.

Imettäville äideille suositellaan vain keltarauhashormonia sisältäviä hormonaalisia ehkäisykeinoja.

Vaikuttaako hormonaalinen ehkäisy äidinmaitoon?

Äidinmaidon muodostumiseen vaikuttava hormoni on nimeltään prolaktiini. Keltarauhashormonin ja estrogeenin määrä voi vähentää prolaktiinin määrää ja vaikuttaa siten vaikuttaa rintamaidonkin määrään. Tästä syystä synnytyksen jälkeinen ehkäisy suositellaan aloitettavaksi vasta 4–6 viikkoa synnytyksen jälkeen.

Tutkimusten mukaan yhdistelmäehkäisypilleriä tai keltarauhasehkäisypilleriä käyttävien äitien maidon määrän välillä ei ollut suurta eroa, mutta sellaiset äidit päätyivät imettämään lapsiaan pidempään, jotka eivät käyttäneet ehkäisyä ensimmäisen kuukauden ajan synnytyksestä.

Hormonien lisäksi ruokavaliolla on suuri merkitys maidon muodostumiseen.

Lue lisää ruoka-aineista, joita kannattaa suosia tai välttää imetyksen aikana.

Keltarauhashorminipillerit (minipillerit)

Jos imetät ja haluat käyttää ehkäisypillereitä, lääkäri tulee suosittelemaan sinulle pelkkää keltarauhashormonia sisältävää ehkäisypilleriä (eli niin sanottua minipilleriä). Tämä ehkäisymuoto toimii siten, että se estää munarauhasia vapauttamasta munasolua, mutta se on tehokas vain oikeaan aikaan otettuna.

• Pilleri otetaan kerran päivässä ja hedelmällisyys palautuu pian käytön lopettamisen jälkeen.

• Teho laskee, jos unohdat ottaa pillerin.

• Sopii myös runsaiden kuukautisten ja endometrioosin hoitoon.

Hormonikierukka

Hormonikierukka on pieni T-kirjaimen muotoinen ehkäisyväline, jonka lääkäri asettaa kohdun sisälle ja se vapauttaa keltarauhashormonia estääkseen munasolujen vapautumisen munasarjoista. Kierukasta on olemassa myös hormoniton versio, joka on valmistettu kuparista.

Hormonikierukka suositellaan asetettavaksi aikaisintaan kuusi viikkoa synnytyksen jälkeen, sillä heti synnytyksen jälkeen kohtu voisi työntää sen muutoin ulos. Seksi synnytyksen jälkeen onnistuu tuona ajanjaksona muita ehkäisymenetelmiä kuten kondomia käyttäen.

• Hormonikierukka on todella tehokas ja vaikuttaa mallista riippuen 3–8 vuotta ennen kuin se tulee vaihtaa.

• Hedelmällisyys palaa hyvin pian kierukan poiston jälkeen.

• Ei sovi kaikille, vaan voi aiheuttaa joillekin sivuoireita.

Ehkäisykapselit, ehkäisyrengas ja ehkäisylaastari

Kaikki näistä ehkäisykeinoista sopivat imettäville äideille. Niitä käytetään kuitenkin hieman eri tavoin ja niiden vaikutus voi kestää eri pituisia aikoja.

Ehkäisykapseli on noin tulitikun kokoinen implantti, joka asetetaan käsivarteen ihon alle ja sen teho kestää mallista riippuen kolme tai viisi vuotta. Ehkäisykapselin poisto onnistuu kuitenkin aiemminkin, jos haluat yrittää raskautta. Valtaosa raskautta yrittävistä tule ehkäisykapselin jälkeen raskaaksi alle vuodessa. Ehkäisykapseli vaikuttaa hyvin todennäköisesti kuukautisiin niukentavasti.

Ehkäisyrengas asetetaan emättimeen tamponin tavoin ja sitä käytetään kolmen viikon ajan. Kolmen viikon jälkeen pidetään yksi väliviikko, jonka aikana kuukautiset useimmiten alkavat. Halutessaan ehkäisyrenkaan voi poistaa yhdynnän ajaksi, mutta se tulisi asettaa takaisin viimeistään kolmen tunnin kuluessa.

Ehkäisylaastari asetetaan iholle viikon ajaksi ja se vaihdetaan kerran viikossa. Kolmen laastarin käytön jälkeen pidetään yksi väliviikko, jonka aikana kuukautiset alkavat. Ehkäisytehon säilyminen kuitenkin vaatii sen, että laastari tulee vaihdettua ajoissa, mutta oikein käytettynä ehkäisyteho on jopa 99 %.

Millaisia sivuvaikutuksia hormonaalinen ehkäisy voi aiheuttaa?

Kaikki hormonaaliset ehkäisymenetelmät voivat aiheuttaa muutoksia ihoon, mielialaan tai seksuaaliseen haluun, aivan kuten kuukautiskiertokin. Osa hormonaalisista ehkäisymenetelmistä ei sovellu kaikille käytettäväksi sydänsairausten, aivoverenkiertohäiriöiden tai aiemmin sairastettujen syöpien vuoksi.

Tietyt hormonaaliset ehkäisykeinot pitävät sisällään myös tiettyjä riskejä. Pelkkää keltarauhashormonia sisältävät minipillerit voivat aiheuttaa munasarjakystoja, jotka useimmiten eivät tarvitse hoitoa, vaan häviävät itsestään ehkäisyhoidon päättyessä.

Hormoniton ehkäisy

Jos hormonaalinen ehkäisy ei sovellu sinulle, voit käyttää kuparikierukkaa, kondomia tai pessaaria. Kaikista ehkäisymenetelmistä ainoastaan kondomi suojaa samalla seksin välityksellä tarttuvilta taudeilta, joten sitä suositellaan käytettäväksi uusien kumppaneiden kanssa tai jos kumppanillasi on jokin seksitauti.

Kuparikierukka poikkeaa hormonikierukasta siinä, että se ei vapauta keltarauhashormonia vaan kuparia, joka myös ehkäisee raskauksia. Hedelmällisyys palaa ennalleen pian kuparikierukan poiston jälkeen. Kuparikierukan teho kestää 5 vuotta ennen kuin se tulee vaihtaa uuteen ja se on ehkäisymenetelmänä täysin turvallinen imettäville äideille.

Laktationaalinen amenorrea (LAM) eli täysimetys ehkäisynä

Laktationaalinen amenorrea on nimitys luonnollisesti syntyvälle raskaudenehkäisyvaikutukselle, joka syntyy täysimetyksestä ensimmäisten kuuden kuukauden ajan synnytyksen jälkeen, sillä se viivästyttää ovulaatiota. Tämä keino on kuitenkin tehokas ainoastaan silloin, kun vauvaa imetetään neljän tunnin välein päivällä ja kuuden tunnin välein yöllä.

Jos ensimmäiset kuukautiset synnytyksen jälkeen alkavat alle kuudessa kuukaudessa tai jos täydennät vauvan ravintoa joko äidinmaidonkorvikkeella tai kiinteillä ruoilla, täysimetyksen teho ehkäisykeinona ei ole riittävä. Imetyksen tulee olla säännöllistä siihen saakka, kunnes ovulaatio palautuu luonnollisesti (noin kuusi kuukautta synnytyksen jälkeen).

Ovulaatio kuukautisten aikana on mahdollista, kuten myös uuden raskauden alkaminen ennen kuin kuukautiset synnytyksen jälkeen palaavat. Jos epäilet olevasi raskaana, tee raskaustesti ja keskustele asiasta neuvolassa.

Ehkäisystä keskustelu terveydenhoidon ammattilaisten kanssa

Ovatko imettäville sopivat ehkäisymenetelmät yhtä tehokkaita?

Kyllä, osa imettäville sopivista ehkäisymenetelmistä on 99 % tehokkaita oikein käytettynä. Jotta ehkäisy toimii tällä teholla, sen käyttöohjeita on noudatettava tarkasti. Jos unohdat ottaa seuraavan annoksen ajoissa, raskaaksi tulemisen mahdollisuus on suurempi.

Mitä lääkärin tulee tietää ennen ehkäisyvalmisteen reseptin kirjoittamista?

Ennen minkä tahansa ehkäisymenetelmän valitsemista lääkäri tulee kysymään sinulta terveystietojasi, kuten mahdollisista sairauksista ja käyttämistäsi lääkkeistä. Vastaustesi perusteella tietyt vaihtoehdot voivat rajautua pois.

Imettämissuunnitelmasi voi olla myös lääkärille tärkeää tietoa. Lääkärin kanssa kannattaa keskustella myös suunnitelmistasi tulevia raskauksia koskien ja kuinka nopeasti hedelmällisyytesi palaa kunkin ehkäisyvälineen käytön lopettamisen jälkeen.

Ehkäisymenetelmät imettäjille

Terveydenhoidon ammattilainen kykenee parhaiten neuvomaan sinulle sopivimmista ehkäisymenetelmistä. Jotta ehkäisy olisi tehokas ja toimisi toivotulla tavalla, sen tulisi sopia terveydentilaasi ja elämäntyyliisi.

Kun tapaat lääkärin keskustellaksesi ehkäisymenetelmistä, voit halutessasi kysyä seuraavia kysymyksiä saadaksesi tarkkaa tietoa ja henkilökohtaisia neuvoja.

1. Minulla on tietty sairaus ‘X’, mikä ehkäisymenetelmä on turvallisin ja sopivin minulle imetyksen aikana?

2. Onko tätä ehkäisymenetelmää käytettäessä mitään ravintoon liittyviä suosituksia?

3. Olen käyttänyt menetelmää ’X’ aiemmin ja sain siitä sivuvaikutuksena ’X’, voinko kokeilla jotain toista menetelmää?

4. Minulla on hankaluuksia äidinmaidon määrän kanssa, mitä ehkäisykeinoja minun tulisi käyttää/välttää?

5. Mitä ehkäisymenetelmää suosittelisit, jos suunnittelen uutta raskautta alkavaksi ’X’ ajan kuluttua?

Lopuksi

Älä koe, että sinun tulisi kiireellä tehdä päätös haluamastasi ehkäisymenetelmästä synnytyksen jälkeen. Sinulla on runsaasti aikaa tehdä tietoon perustuva päätös oman terveytesi, elämäntapojesi ja imetyksesi huomioiden. Kun saat rauhassa lukea tietoa eri ehkäisymenetelmistä, voit valita itsellesi sopivan ja tehokkaan keinon, joka sallii sinun myös imettää niin pitkään kuin haluat.