Raskaus herättää paljon kysymyksiä – onko tämä normaalia, mistä oire johtuu ja mitä tapahtuu seuraavaksi? Se kuuluu asiaan.
Olemme koonneet tälle sivulle vastauksia yleisimpiin odottavien äitien kysymyksiin. Löydät tietoa raskausajan seurannasta, eri raskauskolmanneksille tyypillisistä oireista, vauvan kehityksestä viikko viikolta sekä tavallisimmista raskauden aikaisista vaivoista.
Olitpa vasta saanut tietää olevasi raskaana tai jo loppuraskaudessa, toivomme, että löydät täältä vastaukset juuri niihin kysymyksiin, joita mielessäsi pyörii.
Hyppää suoraan osioon:
Mitä raskausajan seuranta tarkoittaa ja mitä tutkimuksia siihen kuuluu?
Säännölliset terveystarkastukset ja seulontatutkimukset auttavat varmistamaan sekä sinun että vauvasi hyvinvoinnin raskauden aikana. Tätä kutsutaan raskausajan seurannaksi. Se sisältää myös ohjausta ja neuvontaa raskauteen liittyvissä asioissa.
Neuvola- tai lääkärikäynneillä voidaan keskustella esimerkiksi terveellisestä ruokavaliosta, liikunnasta, tarvittavista tutkimuksista ja seulonnoista sekä siitä, mitä synnytykseltä ja synnytykseen valmistautumiselta voi odottaa.
Mitä tapahtuu raskauden ensimmäisellä kolmanneksella? (viikot 1–12)
Ensimmäisen kolmanneksen aikana kehossasi tapahtuu monia muutoksia. Hormonit vaikuttavat lähestulkoon jokaiseen kehosi elinjärjestelmään. Nämä muutokset voivat aiheuttaa oireita jo raskauden ensiviikkoina. Kuukautisten päättyminen on selkeä merkki siitä, että olet raskaana. Muihin muutoksiin lukeutuu muun muassa:
- äärimmäinen väsyneisyys
- arat, turvonneet rinnat, jonka lisäksi nännit voivat olla ulkonevat
- vatsaoireita oksentelulla tai ilman (aamupahoinvointi)
- tiettyihin ruokiin liittyvä himo tai inho
- mielialan vaihtelut
- ummetus
- lisääntynyt virtsaamistarve
- päänsärky
- närästys
- painon nousu tai lasku
Mitä tapahtuu raskauden toisella kolmanneksella? (viikot 13–28)
Useimmat kokevat raskauden toisen kolmanneksen helpommaksi kuin ensimmäisen. On kuitenkin hyvä tietää, mitä raskaudelta voi odottaa näiden kuukausien aikana.
Saatat havaita, että esimerkiksi pahoinvointi ja uupumus helpottavat. Samalla kuitenkin tapahtuu uusia ja ulkoisesti näkyvämpiä muutoksia kehossasi, sillä vatsasi kasvaa vauvan mukana. Ennen toisen kolmannen päättymistä voit myös tuntea vauvan liikkeitä!
Kun kehosi tekee tilaa kasvavalle vauvallesi, saatat kokea seuraavia:
- kipua esimerkiksi selän, vatsan, nivusten tai reisien kohdalla
- raskausarpia vatsan, rintojen, reisien tai pakaroiden kohdalla
- ihon tummentumista nännien alueella
- viivan muodostumisen iholle navasta häpyalueelle
- tummia läikkiä iholla, yleensä poskien, otsan, nenän tai ylähuulen alueella. Läikät esiintyvät usein kasvojen molemmin puolin ja niitä kutsutaan joskus raskausnaamioksi.
- käsien puutumista ja kihelmöintiä, eli rannekanavaoireyhtymää
- vatsan, kämmenten ja jalkapohjien kutinaa (ota yhteyttä lääkäriin, jos sinulla on kutinan lisäksi pahoinvointia, ruokahalun menettämistä, oksentelua, ihon kellastumista tai uupumusta – nämä voivat olla merkkejä vakavasta maksaongelmasta)
- nilkkojen, sormien ja kasvojen turpoamista (jos turvotus on äkillistä tai rajua, tai jos painosi nousee todella nopeasti, ota heti yhteyttä lääkäriisi – nämä voivat olla merkkejä raskausmyrkytyksestä)
Mitä tapahtuu raskauden kolmannella kolmanneksella? (viikot 29–40)
Maali häämöttää jo! Osa toisella kolmanneksella yleisistä epämukavista oireista voi vielä jatkua. Monet naiset kokevat lisäksi hengittämisen hankalaksi ja joutuvat käymään vessassa useammin. Tämä johtuu siitä, että vauva kasvaa koko ajan isommaksi ja alkaa kohdistamaan painetta sisäelimiisi. Älä huoli, sillä vauva voi hyvin ja oireet vähenevät, kunhan olet synnyttänyt.
Kolmanteen kolmannekseen liittyviä uusia kehon muutoksia ovat muun muassa:
- hengitysvaikeudet
- närästys
- nilkkojen, sormien ja kasvojen turpoaminen (jos turvotus on äkillistä tai rajua tai jos painosi nousee todella nopeasti, ota heti yhteyttä lääkäriin – nämä voivat olla merkkejä raskausmyrkytyksestä)
- peräpukamat
- rintojen arkuus, jonka lisäksi rinnat voivat vuotaa vetistä etumaitoa eli kolostrumia
- navan ulospäin työntyminen
- univaikeudet
- vauva ”laskeutuu” eli siirtyy alemmas vatsassa
- supistukset, jotka voivat olla harjoitussupistuksia tai merkki synnytyksen oikeasta alkamisesta
Kun laskettu aika lähenee, kohdunsuu muuttuu ohuemmaksi ja pehmeämmäksi. Tämä on normaali ja luonnollinen prosessi, joka auttaa emätintä avautumaan synnytyksen aikana. Lääkärisi tutkii kohdunsuusi emättimen kautta lähempänä laskettua aikaa. Nyt voit alkaa innostua – loppulaskenta on jo alkanut!
Miten vauva kehittyy viikko viikolta raskaana?
Ensimmäinen kolmannes (viikot 1–12)
Neljännen ja viidennen viikon aikana:
- vauvasi aivot ja selkäydin ovat alkaneet muodostua
- sydän alkaa muodostua
- käsien ja jalkojen kasvu alkaa pienistä nupuista vauvasi on nyt alkio ja noin millimetrin pituinen
Kahdeksannen viikon aikana:
- kaikki tärkeimmät elimet ja ulkoiset kehon rakenteet ovat alkaneet muodostua
- vauvan sydän sykkii säännöllisessä rytmissä
- kädet ja jalat kasvavat pidemmiksi, ja sormet ja varpaat alkavat muodostua
- sukuelimet alkavat muodostua
- silmät ovat siirtyneet kasvoissa eteenpäin ja silmäluomet ovat muodostuneet
- napanuora on selvästi nähtävissä
- kahdeksannen viikon päätteeksi vauva on sikiö ja näyttää jo enemmän ihmiseltä. Vauvasi on miltei 2,5 cm pitkä ja painaa alle 3,5 grammaa.
12. viikon aikana:
- hermot ja lihakset alkavat toimia yhdessä, ja vauva kykenee laittamaan käden nyrkkiin
- ulkoisista sukuelimistä näkee, onko vauva poika vai tyttö. Jos käyt ultrassa toisella kolmanneksella tai myöhemmin, voit saada selville vauvan sukupuolen.
- silmäluomet sulkeutuvat suojaamaan kehittyviä silmiä, eivätkä ne avaudu kuin vasta 28. viikolla
- pään kasvu hidastuu ja vauva on paljon pidempi – nyt noin 7,5 cm pituisena vauva painaa jo miltei 28 grammaa
Toinen kolmannes (viikot 13–28)
16. viikon aikana:
- lihaskudos ja luut alkavat muodostua, muodostaen valmiimman luurangon
- iho alkaa muodostua, tosin nyt se on vielä läpikuultavaa
- mekoniumia (lapsenpihkaa) kehittyy vauvan suolistossa, ja se tulee olemaan vauvan ensimmäinen kakka
- vauva alkaa tekemään imevää liikettä suullaan (imurefleksi)
- vauva on noin 10–13 cm pitkä ja painaa noin 85 grammaa
20. viikon aikana:
- vauva on aktiivisempi ja saatat tuntea vatsassasi perhosia
- vauvalla on hennot hiukset (lanugo) ja vauvaa peittää vahamainen peite, jota kutsutaan lapsenkinaksi (vernix) – sen tehtävänä on suojata alla muodostuvaa ihoa
- kulmakarvat, ripset ja kynnet ovat muodostuneet. Vauva voi jo raapia itseään.
- vauva voi kuulla ja niellä
- nyt raskauden puolivälissä vauva on noin 15 cm pitkä ja painaa noin 250 grammaa
24. viikon aikana:
- luuydin alkaa muodostaa verisoluja
- vauvan kieleen muodostuu makunystyröitä
- jalan- ja sormenjäljet ovat muodostuneet
- vauvan päässä alkaa kasvaa oikeita hiuksia
- keuhkot ovat muodostuneet mutteivät vielä toimi
- käsi- ja säikähdysrefleksit kehittyvät
- vauva nukkuu ja herää säännöllisesti
- jos vauva on poika, kivekset alkavat siirtyä vatsasta kohti kivespussia. Jos vauva on tyttö, kohtu ja munasarjat ovat paikoillaan ja lopullinen munasolujen määrä on muodostunut munasarjoihin.
- vauva varastoi rasvaa ja paino nousee melko paljon. Nyt vauva on noin 30 cm pitkä ja painaa noin 680 grammaa.
Kolmas kolmannes (viikot 29–40)
32. viikon aikana:
- vauvan luut ovat täysin muodostuneet, mutta ovat edelleen pehmeät
- vauva potkii ja tönäisyt voivat olla melko voimakkaitakin
- silmät avautuvat ja sulkeutuvat, ja kykenevät havaitsemaan muutokset valon määrässä
- keuhkot eivät ole täysin kehittyneet, mutta harjoittelevia ”hengitysliikkeitä” tapahtuu
- vauvan keho alkaa varastoimaan tärkeitä kivennäisaineita kuten rautaa ja kalsiumia
- hennot lanugo-hiukset alkavat pudota
- vauvan paino nousee nopeasti, noin 220 grammaa viikossa. Nyt vauva on noin 38–43 cm pitkä ja painaa noin 1,8–2 kg.
36. viikon aikana:
- suojaava vahamainen peite eli lapsenkina paksuuntuu
- kehon rasvapitoisuus kasvaa. Vauva kasvaa koko ajan suuremmaksi ja hänellä on siten vähemmän tilaa liikkua. Liikkeet ovat vähemmän voimakkaita, mutta saatat tuntea venyvää ja hytisevää tunnetta.
- vauva on noin 40–48 cm pitkä ja painaa noin 2,7–2,9 kg
37.–40. viikon aikana:
- 39. viikolla vauvan katsotaan olevan täysiaikainen. Vauvan elimet kykenevät toimimaan itsestään.
- kun laskettu aika lähenee, vauva voi kääntyä pää alaspäin synnytykseen valmistautuessa. Useimmat vauvat syntyvät pää edellä.
- syntymän aikaan vauva voi painaa noin 2,7–4,1 kg, ja olla 48–53 cm pitkä. Useimmat täysiaikaiset vauvat ovat näissä rajoissa, mutta vauva voi poiketa niistä ja olla silti täysin terve.
Miksi raskaana seurataan pituutta ja painoa?
Painosi mitataan ensimmäisellä äitiysneuvolakäynnillä, mutta painoasi ei seurata säännöllisesti raskauden aikana. Pituuttasi ja painoasi käytetään laskemaan BMI-indeksi.
Jos olet ylipainoinen, sinulla on kohonnut riski raskausajan ongelmiin.
Raskausaikana painosi nousee todennäköisesti 10–12,5 kg noin 20. raskausviikosta alkaen. Valtaosa tuosta painosta johtuu vauvan kasvusta, jonka lisäksi kehosi varastoi enemmän rasvaa muodostaakseen äidinmaitoa syntymän jälkeen.
Keskustele lääkärisi tai kätilösi kanssa, jos olet huolissasi painonnoususta.
Raskausaikana on tärkeää syödä terveellisesti ja liikkua säännöllisesti.
Miten hormonit vaikuttavat kehoosi raskauden aikana?
-Vastannut: Maria Jokela, äitiysfysioterapeutti
Raskausaikana hormonit heilahtelevat rajustikin: estrogeeni, relaksiini ja progesteroni ovat avainasemassa kehon fyysisissä muutoksissa. Nämä hormonit valmistelevat sinua synnytykseen löysäämällä niveliäsi, lihaksiasi, nivelsiteitäsi ja tukikudoksiasi. Saatat huomata nivelten olevan joustavampia erityisesti lantion alueella, kun SI-nivelet ja häpyliitos löystyvät, jotta lantio kykenee avautumaan synnytyksen aikana. Nivelsiteiden löystymisen ja painon nousun vuoksi ei ole ollenkaan epätavallista, että jalkojesi kaaret myös madaltuvat. Tämä voi vaikuttaa koko kehosi asentoon.
Mitä raskausajan virtsakokeissa tutkitaan?
Sinua pyydetään antamaan virtsanäyte äitiysneuvolakäynneilläsi. Virtsasta tutkitaan monia eri asioita, kuten proteiinia, sokeria, ketonia, bakteereita ja verisoluja varmistamaan, ettei sinulla ole esimerkiksi virtsatietulehdusta, raskausajan diabetesta tai raskausmyrkytystä.
Miksi verenpainetta mitataan raskaana?
Verenpaineesi mitataan jokaisella neuvolakäynnillä. Verenpaineen kohoaminen myöhäisraskaudessa voi olla merkki raskausmyrkytyksestä.
Verenpaine on tyypillisesti matalampi raskauden keskivaiheilla. Se ei ole vakavaa, mutta voi aiheuttaa huimausta noustessasi liian nopeasti ylös. Keskustele hoitohenkilöstön kanssa, jos verenpaineesi huolestuttaa.
Mitä verikokeita ja kuvauksia otetaan raskauden aikana?
Äitiysneuvolakäynneilläsi sinulle suositellaan useita verikokeita ja kuvauksia. Osaa niistä tarjotaan kaikille, kun taas osa koskee vain tiettyjä riskiryhmiä.
Kaikkien kokeiden ja kuvausten tarkoituksena on varmistaa raskauden turvallisuus ja vauvan terveys. Sinun ei kuitenkaan ole pakko suostua niihin.
Raskauden aikana sinulle suositellaan verikoetta, josta tutkitaan kolmea tartuntatautia: B-hepatiittia, HIV:tä ja kuppaa. Kyseessä on rutiinikoe, jota suositellaan kaikille raskaana oleville.
Yleensä saat lähetteen verikokeeseen äitiysneuvolasta.
Verikoe suositellaan otettavan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa raskautta, yleensä viimeistään 10. raskausviikolla. Tämä johtuu siitä, että kykenisit tarvittaessa aloittamaan hoidon mahdollisimman varhain ja siten vähentämään riskiä tartuttaa taudin vauvaan.
Onko verikoe pakko ottaa?
On sinun päätettävissäsi, haluatko kyseisiä tartuntatauteja testattavan.
Verikokeita suositellaan, sillä ne auttavat:
- suojaamaan terveyttäsi ajoissa aloitetulla hoidolla
- vähentämään riskiä taudin siirtämisestä vauvalle, kumppanille tai muulle perheenjäsenelle
Jos sinulla todetaan B-hepatiitti, HIV tai kuppa, kumppanillesi ja muille perheenjäsenillesi voidaan tarjota myös mahdollisuus kokeisiin.
Mitä jos päätän olla suostumatta tartuntatauteja koskeviin verikokeisiin?
Jos päätät olla suostumatta verikokeisiin varhaisraskaudessa, sinulle varataan seuranta-aikoja ja tarjotaan mahdollisuutta suostua kokeisiin uudelleen ennen 20. raskausviikkoa. Kätilö keskustelee kanssasi tartuntatautikokeiden hyödyistä.
Voit pyytää B-hepatiittia, HIV:tä ja kuppaa koskevia verikokeita uudelleen missä tahansa vaiheessa, jos seksikumppanisi vaihtuu tai uskot altistuneesi.
Mikä on raudanpuuteanemia?
Raudanpuuteanemia on yleinen raskausajan vaiva. Se aiheuttaa väsymystä ja heikentää kykyäsi sietää verenhukkaa synnytyksen yhteydessä.
Raudanpuuteanemiaa testataan noin 28. raskausviikon tienoilla.
Jos kokeissa käy ilmi, että sinulla on raudanpuuteanemia, sinulle tarjotaan todennäköisesti rauta- ja foolihappolääkitystä.
- Ferritin tells about the state of your iron stores.docx
20 KB Lataa
- Low Ferritin Levels Could Be Making You Sick and Tired.docx
20 KB Lataa
Mikä on raskausajan diabetes ja miten sitä hoidetaan?
Sinulla voi olla kohonnut riski raskausajan diabetekseen, jos:
- olet ylipainoinen
- sinulla on aiemmin ollut raskausajan diabetes
- olet synnyttänyt yli 4,5 kg painavan vauvan
- lähisukulaisillasi on diabetes
- olet perimältäsi Aasiasta, Afrikasta, Karibialta tai Lähi-Idästä
Jos sinulla on kohonnut riski raskausajan diabetekseen, sinulle suositellaan sokerirasituskoetta. Siinä juot sokerista juomaa, jonka jälkeen sinulta mitataan verensokeri.
Sokerirasituskoe tehdään yleensä 24.–28. raskausviikolla. Jos sinulla on aiemmin ollut raskausajan diabetes, sinulle tarjotaan:
- varhaisemmin suoritettua verensokerin itseseurantaa; tai
- varhaisemmin suoritettua sokerirasituskoetta, joka uusitaan kertaalleen 24.–28. raskausviikolla, jos ensimmäinen tulos oli normaali
Lue lisää raskausajan diabeteksesta täältä.
Mikä on raskausajan veriryhmä- ja reesustesti?
Sinulle suositellaan seulontakoetta, jonka tarkoituksena on selvittää, onko veriryhmäsi reesuspositiivinen (RhD-positiivinen) vai reesusnegatiivinen (RhD-negatiivinen). RhD-negatiiviset äidit voivat tarvita ylimääräisiä kokeita ja suojausta, jotta vauvaa voidaan suojata hemolyyttisen taudin kehittymiseltä.
Veriryhmäimmunisaatio on tilanne, jossa äidin ja sikiön veriryhmät poikkeavat toisistaan. Äidin veren vasta-aineet voivat tällöin hajottaa sikiön punasoluja ja tilanne voi johtaa vauvan anemiaan ja keltatautiin.
Miksi veriryhmällä on väliä raskauden aikana?
Jos olet RhD-negatiivinen, sinulle voidaan tarjota anti-D-suojausta raskauden aikana, jottet kehittäisi sikiölle haitallisia vasta-aineita. Anti-D-suojaus on turvallista sekä äidille että vauvalle.
Mitä ovat raskausajan ultraäänitutkimukset?
Ultraäänitutkimuksissa käytetään ääniaaltoja luomaan kuva kohdussa olevasta vauvasta. Ultraäänitutkimukset ovat kivuttomia eikä niiden tiedetä aiheuttavan minkäänlaisia sivuvaikutuksia äidille tai vauvalle. Ultraäänitutkimuksia voidaan tehdä kaikissa raskauden vaiheissa.
Ultraäänitutkimusta odotetaan yleensä innolla ja ilolla, sillä silloin pääsee näkemään kuvan vauvastaan. Muista kuitenkin, että ultraäänitutkimuksissa etsitään samalla vakavia terveysongelmia, joten pyri valmistautumaan siihenkin mahdollisuuteen.
Mitä ultraäänitutkimuksessa tapahtuu?
Ultraäänitutkimuksen suorittaa usein kätilö tai röntgenhoitaja. Se suoritetaan himmeästi valaistussa huoneessa, jotta kuvantaminen onnistuisi mahdollisimman hyvin.
Sinua pyydetään asettumaan makuulle tai puoli-istuvaan asentoon ja paljastamaan mahasi.Kuvaaja laittaa geeliä vatsallesi. Geeli varmistaa, että laitteen ja ihon välillä on hyvä kontakti.Kuvaaja liikuttaa anturia vatsasi yllä ja näytölle ilmestyy kuva vauvastasi.Kuvauksen aikana kuvaaja pitää näytön sellaisessa asennossa, josta hän näkee vauvan mahdollisimman hyvin.
Kuvaaja tutkii vauvan huolellisesti. Joskus kuvaaja joutuu painamaan anturia hieman tiukemmin vatsaasi vasten, jotta hän saa vauvasta mahdollisimman tarkan kuvan.
Kuinka kauan ultraäänitutkimus kestää?
Kuvaukseen varataan useimmiten 20–30 minuuttia. Joskus kuvaajan voi olla vaikeaa saada hyvää kuvaa vauvasta, jos vauva on erikoisessa asennossa tai liikkuu paljon.
Jos kuvaus on tavallista hankalampaa, siinä voi kestää hieman kauemmin tai kuvaus voidaan toistaa myöhemmin uudelleen.
Voiko ultraäänitutkimuksesta olla vaaraa minulle tai vauvalleni?
Ultraäänitutkimuksien ei tiedetä vahingoittavan vauvaa tai äitiä millään tavoin. Siitä huolimatta on tärkeää pohtia tarkkaan, haluaako käydä ultraäänikuvauksessa.
Ultraäänikuvauksessa voi käydä ilmi tärkeitä seikkoja, joiden pohjalta voi joutua tekemään merkittäviä päätöksiä. Sinulle saatetaan joutua esimerkiksi tarjoamaan muitakin kokeita kuten lapsivesipistoa, joka voi kohottaa keskenmenon riskiä.
Milloin kuvauksia järjestetään?
Kuvausten tiheys voi riippua asuinpaikastasi. Ensimmäinen ultraäänitutkimus tehdään useimmiten 10.–14. raskausviikolla ja toinen tutkimus 18.–21. raskausviikolla.
Ensimmäisessä ultraäänitutkimuksessa saat samalla arvion lasketusta ajasta perustuen vauvan mittoihin.
Ensimmäisessä ultraäänitutkimuksessa seulotaan usein myös niskaturvotusta (NT), joka on yhdistetty kohonneeseen Downin syndrooman riskiin.
Toinen ultraäänitutkimus suoritetaan yleensä 18.–21. raskausviikolla eli raskauden keskivaiheessa. Siinä seulotaan 11 eri sairautta ja kehityshäiriötä.
Sinulle saatetaan tarjota myös useampaa ultraäänikuvausta terveyteesi ja raskauteesi perustuen.
Mikä luokitellaan korkean riskin raskaudeksi?
Korkean riskin raskauksista puhutaan, kun riski komplikaatioihin on tavallista suurempi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ongelmia välttämättä syntyisi. Seuraavat tekijät voivat kohottaa tiettyjä raskauteen liittyviä riskejä:
- hyvin nuori tai yli 35 vuoden ikä
- yli- tai alipaino
- ongelmat edellisessä raskaudessa
- raskautta edeltävät sairaudet, kuten korkea verenpaine, diabetes, autoimmuunisairaudet, syöpä tai HIV
- kaksosten tai useamman vauvan odottaminen
Raskauden aikana syntyneet sairaudet, kuten raskausajan diabetes tai raskausmyrkytys, voivat myös tehdä raskaudesta korkean riskin raskauden. Lue lisää raskauskomplikaatioiden osiosta.
Korkean riskin raskaus tarkoittaa sitä, että voit joutua käymään äitiysneuvolassa useammin tai joissain tapauksissa naistentautien ja synnytysten erikoislääkärin vastaanotolla.
Jos raskauteesi liittyy kohonneita riskejä, saatat olla usein huolissasi vielä syntymättömän vauvasi terveydestä ja kokea raskaudesta nauttimisen vaikeaksi. Kerro huolistasi avoimesti äitiysneuvolassa. Lääkäri kykenee kertomaan sinulle tarkemmin riskeistä ja siitä, millä todennäköisyydellä ongelmia voi ilmetä. Muista noudattaa lääkärisi antamia ohjeita.Jos lääkärisi esimerkiksi kehottaa sinua lepäämään tavallista enemmän, pyydä kumppaniasi, perheenjäseniäsi ja ystäviäsi auttamaan sinua arkiaskareissa. Tunnet olosi paremmaksi, jos tiedät tekeväsi kaikkesi vauvasi terveyden eteen.
Missä voit synnyttää Suomessa?
Monilla naisilla voi olla vahvakin mielipide siitä, missä ja miten he haluavat synnyttää. Valtaosa naisista valitsee synnytyksen joko sairaalassa tai kotona. Lääkärin tai kätilön kanssa kannattaa ehdottomasti jo hyvissä ajoin keskustella siitä, missä ja miten haluaa vauvansa synnyttää.
Synnytyssairaala on hyvä valinta, jos äidillä on sairauksia, raskauteen liittyviä komplikaatioita tai kohonnut riski ongelmiin synnytyksen yhteydessä. Sairaalasta löytyy laadukkaat laitteet sekä pätevät lääkärit ja hoitajat äidin ja vauvan hoitamiseksi. Sairaalassa on myös mahdollista synnyttää keisarileikkauksella suunnitellusti tai jos äiti tai vauva on vaarassa synnytyksen aikana. Sairaalassa voi saada epiduraalipuudutuksen ja muuta kivunlievitystä.
Sairaalaa valitessa voi miettiä ja kysyä seuraavia:
- Onko sairaala lähellä kotia?
- Onko sairaalassa vuorokauden ympäri lääkäri, joka voi antaa kivunlievitystä tai epiduraalipuudutuksen?
- Miltä synnytys sairaalassa sinusta tuntuu?
- Onko sairaalassa apuvälineitä, esim. ammetta vesisynnytykseen?
- Ovatko huoneet yksityisiä?
- Kuinka monta tukihenkilöä saat ottaa huoneeseen mukaan?
- Onko sairaalassa mahdollisuus vastasyntyneiden tehohoitoon?
- Voiko vauva olla kanssasi samassa huoneessa?
- Kykeneekö sairaalan henkilökunta auttamaan ja tukemaan sinua imetyksessä?
Synnytys kotona on mahdollisuus terveille jo aiemmin synnyttäneille äideille, joilla ei tiedetä olevan raskauteen tai synnytykseen liittyviä riskitekijöitä. Lisäksi on tärkeää, että kotisynnyttäjällä on vankka tukiverkosto kotona. Kotisynnytykseen palkataan usein kotikätilö.
Kotisynnytys on yleistä monissa Euroopan maissa, vaikka Suomessa useimmat vauvat syntyvät sairaalassa. Kotisynnytysten suosio on kuitenkin kasvussa. Kotisynnytyksestä voidaan siirtyä sairaalasynnytykseen, jos se on tarpeen synnytyksen aikana.
Jos harkitset kotisynnytystä, kannattaa huolella pohtia sen etuja ja haittoja. Tärkein etu on se, että pääset kokemaan synnytyksen oman kotisi rauhassa ja yksityisyydessä. Koska kotisynnytykseen ei liity rutiininomaisia toimenpiteitä, hallitset itse synnytyksen etenemistä.
Kotisynnytyksen merkittävin haittapuoli on se, että jos ongelmia synnytyksen aikana ilmenee, sairaalan apu ei ole välittömästi tarjolla, vaan joutuu odottamaan siirtoa sairaalaan. Lisäksi kotona synnyttäville kivunlievitysmahdollisuudet ovat rajallisia.
Jotta sinä ja vauvasi olisitte mahdollisimman turvassa, kannattaa kotisynnytykseen palkata pätevä ja kokenut kotikätilö ja varasuunnitelma kannattaa aina pitää varalla. Jos synnytyksen aikana ilmenee ongelmia, tarvitset nopean ja luotettavan kuljetuksen sairaalaan. Ilman mahdollisuutta siirtyä sairaalaan kotisynnytys ei ole turvallista. Jos asut siis todella kaukana lähimmästä synnytyssairaalasta, kotisynnytys ei välttämättä ole sopiva valinta. Kotikätilösi tulee olla kokenut ja hänen tulee tarpeen vaatiessa aloittaa hätätoimet heti. Hänen tulee lisäksi kyetä ottamaan yhteyttä lääkäriin vuorokauden ympäri.
Mitkä ovat tavallisia raskausoireita?
Raskaus tuo mukanaan paljon muutoksia kehoon, ja monenlaisten oireiden kokeminen on täysin normaalia. Tässä vastauksia yleisimpiin odottavien äitien kysymyksiin.
Miksi minulla on päänsärkyä 14. raskausviikolla?
Päänsärky on yllättävän yleistä ensimmäisen ja toisen kolmanneksen alussa. Se johtuu useimmiten hormonaalisista muutoksista, lisääntyneestä verimäärästä, nestehukasta, matalasta verensokerista tai väsymyksestä.
Kokeile juoda riittävästi vettä, syödä säännöllisesti pieniä aterioita ja levätä tarpeeksi. Jos päänsärky on voimakasta, toistuvaa tai siihen liittyy näköhäiriöitä tai turvotusta, ota yhteyttä ammattilaiseen – nämä oireet voivat joskus olla merkki jostain vakamammasta.
Miksi rintani ovat arat 11. raskausviikolla?
Arat ja kipeät rinnat ovat yksi yleisimmistä raskauden alkuvaiheen oireista. Estrogeenin ja progesteronin kohoavat tasot saavat rintakudoksen kasvamaan ja muuttumaan valmistautuessaan imetykseen. Herkkyys helpottaa yleensä toiselle kolmannekselle siirryttäessä. Hyvin istuvat ja tukevat rintaliivit voivat helpottaa arkuuden kanssa.
Miksi olen niin väsynyt 26. raskausviikolla?
Uupumuksen tunteminen toisella kolmanneksella voi yllättää – monet odottavat väsymyksen helpottavan ensimmäisen kolmanneksen jälkeen, ja joillakin se helpottaakin, vain palatakseen myöhemmin.
26. viikolla kehosi tekee kovasti töitä tukeakseen kasvavaa vauvaasi, verimääräsi on kasvanut merkittävästi ja nukkuminen voi käydä hankalammaksi vatsan kasvaessa. Lepää kun pystyt, juo riittävästi nestettä, syö rautapitoisia ruokia ja mainitse jatkuvasta väsymyksestä kätilöllesi – se voi joskus liittyä raudanpuuteanemiaan.
Onko kouristukset normaaleja 1. raskausviikolla?
Lievät kouristukset hyvin varhaisessa raskaudessa ovat yleisiä ja johtuvat usein implantaatiosta, eli hedelmöittyneen munasolun kiinnittymisestä kohdun seinämään. Jotkut naiset kokevat myös lievää kipua kohdun alkaessa muuttua. Jos kouristukset ovat kuitenkin voimakkaita tai niihin liittyy runsasta verenvuotoa, ota aina yhteyttä hoitohenkilökuntaan mahdollisten komplikaatioiden sulkemiseksi.
Miten voin tukea vatsaani raskauden aikana?
Vatsan kasvaessa lisäpaino kohdistaa kasvavaa painetta alaselkään, lantiolle ja vatsalihaksille. Raskausvyö voi tehdä suuren eron, sillä se nostaa vatsaa ja jakaa painon tasaisemmin helpottaen epämukavuutta.
Lola&Lykken raskausvyö on fysioterapeuttien suunnittelema ja suosittelema, ja se tarjoaa korkealaatuista tukea selälle, lantiolle ja selkärangalle. Vyön mukana tulee kylmä-kuumahoitopakkaus lisähelpotusten saamiseksi, ja se on valmistettu silkkipehmeästä bambuviskoosista. Monet äidit kokevat vyön välttämättömänä arkisten askareiden helpottamiseen ja kivun lieventämiseen erityisesti toiselta kolmannekselta alkaen.
Mikä on paras tapa pysyä mukavana raskauden aikana?
Mukavan olon löytäminen raskauden aikana voi vaatia hieman kokeilua, etenkin vatsan kasvaessa. Monet odottajat saavat helpotusta nukkumalla vasemmalla kyljellä tyyny polvien tai vatsan tukena. Myös väljiin ja tukeviin vaatteisiin pukeutuminen sekä säännöllinen liikuskelu pitkien istumisjaksojen aikana voivat lisätä oloa merkittävästi.
Jos selkä tai alavatsa tuntuu rasittuneelta, raskausvyö voi tarjota kaivattua tukea. Lisäksi lämmin kylpy, kevyt venyttely sekä raskausaikaan sopiva liikunta, kuten kävely tai uinti, voivat helpottaa kehon kuormitusta ja parantaa yleistä hyvinvointia. Kuuntele omaa kehoasi ja anna itsellesi lupa levätä silloin, kun sitä tarvitset.
Mikä aiheuttaa liitoskipuja raskauden aikana?
Liitoskivut ovat yleinen raskausoire, ja niitä voi esiintyä erityisesti lantion, alaselän, pakaroiden, nivusten tai häpyliitoksen alueella. Kivut johtuvat siitä, että keho valmistautuu synnytykseen: hormonit pehmentävät nivelsiteitä ja niveliä, samalla kun kasvava vatsa muuttaa ryhtiä ja lisää lantion alueen kuormitusta.
Oireita voi helpottaa välttämällä pitkiä paikallaanolojaksoja, käyttämällä tarvittaessa tukivyötä sekä harrastamalla kevyttä liikuntaa oman voinnin mukaan. Myös lepo ja asentojen vaihtelu voivat helpottaa kipua. Jos liitoskivut ovat voimakkaita tai vaikeuttavat päivittäistä liikkumista, kannattaa ottaa asia puheeksi neuvolassa. Lantion alueen vaivoihin perehtynyt fysioterapeutti voi antaa yksilöllisiä ohjeita ja harjoitteita oireiden lievittämiseksi.
Voiko raskaus aiheuttaa lonkkaongelmia synnytyksen jälkeen?
Kyllä, joillakin naisilla lonkkakipu voi jatkua synnytyksen jälkeiselle ajalle. Raskauden aikana relaksiinin löysäämät nivelsiteet eivät kiristy takaisin yhdessä yössä, ja vastasyntyneen hoitamisen fyysiset vaatimukset, kuten imettämisasennot, kantaminen ja katkonainen uni – voivat kaikki osaltaan ylläpitää lonkka- ja lantionpohjan kipua. Kevyt liikunta, fysioterapia ja lantionpohjan vahvistusharjoitukset ovat yleensä tehokkain lähestymistapa. Jos kipu jatkuu tai pahenee synnytyksen jälkeen, ota yhteyttä hoitohenkilökuntaan.
Kirjoittanut Lola&Lykke Team
