Jokainen äiti ja vauva ovat omanlaisiaan. Joillekin imetys voi olla kaunis, arvokas ja syvällinen kokemus, kun taas joillekin se voi aiheuttaa lähinnä negatiivisia tunteita ja haasteita. Tärkeintä on löytää sellainen ruokintatapa, joka sopii sinulle ja vauvallesi. Imetykseen liittyy monenlaisia ajatuksia, joista osaa toistetaan tiedostamatta kuitenkaan totuutta niiden takana. Tässä artikkelissa käymme läpi seitsemän yleistä imetykseen liittyvää myyttiä.
Myytti 1: On vanhemman vika, jos hän ei kykene imettämään
Ei missään tapauksessa ole oma vikasi, jos imettäminen ei onnistu. Monissa maissa imetysohjaajan palveluita ei ole tarjolla tai imetysohjausta järjestetään vain pikaisesti heti synnytyksen jälkeen. Tuolloin voi olla erityisen vaikeaa selviytyä ongelmista, joita kohtaat vauvan kanssa vasta kotona.
Tyypillisesti lääkärin tarkastus tapahtuu vasta kuusi viikkoa synnytyksen jälkeen. Kuusi viikkoa on pitkä aika odottaa, jos sinulla on vaikeuksia imettää. Kun apua ei ole heti saatavilla, on helpompaa tehdä päätös maidonkorvikkeiden käyttöön siirtymisestä.
Jos sinulla on vaikeuksia imettää ja mahdollisuus käyttää imetysohjaajan palveluita, kannattaa pyytää apua mahdollisimman pian.
Eräs äiti, Sophie, kertoi: ”Koin oloni todella yksinäiseksi ja syylliseksi, kun en kyennytkään imettämään vauvaani. Imetysohjaajan luona käynnistä oli valtavasti apua – tajusin, ettei vika ollut minussa.”
Lue lisää: Yleisimmät haasteet imettäessä
Myytti 2: Maidonkorvike on huonoa ja äidinmaito parantaa maagisesti kaiken
Äidinmaidolla on kyllä lukemattomia hyötyjä: vähemmän korvatulehduksia, vähemmän hengitystieinfektioita, vähemmän ripulia ja pienempi riski sairastua esimerkiksi leukemiaan tai diabetekseen, ihan vain muutamia mainitaksemme.
Kuitenkin äidinmaito on vain yksi palanen lapsen terveyttä tukevissa elämäntavoissa. Ruokavaliolla, liikunnalla ja geeneillä on kaikilla omat vaikutuksensa. Ja kuten kaikki pizzalla ja nuudeleilla selviävät yliopisto-opiskelijat kykenevät todistamaan, ihmiset kykenevät selviytymään kyllä monenlaisella ravinnolla.
Maidonkorvike ei todellakaan pilaa vauvasi elämää. Kuitenkin nämä kaksi väittämää kykenevät olemaan samanaikaisesti totta: 1) vauvat kykenevät kasvamaan oikein mainiosti maidonkorvikkeella, ja 2) mikään maidonkorvike ei koskaan kykene saavuttamaan äidinmaidon monimuotoisuutta.
Äidinmaito on elävää ainetta. Se muuttuu niin vauvan tarpeiden kuin päivänajankin mukaan. Esimerkiksi illalla äidinmaito sisältää enemmän melatoniinia (hormonia, joka auttaa nukahtamaan).
Maidonkorvike ei todellakaan ole pahasta. Joissain tapauksissa se on ainoa mahdollinen valinta ja joissain tapauksissa valittu päätös. Tärkeintä on kuitenkin pitää mielessä, että maidonkorvike on ruokaa ja ravitsee lasta vallan hyvin.
Maidonkorvikkeen käyttöön vaihtanut Lisa kertoo omasta kokemuksestaan: ”Olin todella pettynyt, että jouduin aloittamaan korvikkeen käytön. Vauvani kuitenkin alkoi kukoistamaan ja tajusin, että tärkeintä oli saada annettua hänelle ravintoa. Tärkeintä ei ollut ruokintatapa, vaan hänelle antamani hoiva ja rakkaus.”
Myytti 3: Imetykseen liittyvä kipu on normaalia
Kipu voi olla yleistä, mutta se ei tee siitä normaalia. Kuten moni muukin uusi asia, myös imetys voi olla ensimmäisten viikon tai parin ajan epämukavaa. Kuitenkaan kivulias maidon heruminen, tai veriset tai muuten vaurioituneet nännit eivät ole missään tapauksessa normaaleja asioita vaan vaativat hoitoa.
Monet kipua aiheuttavista ongelmista voivat johtua yleisestä vauvan suuta koskevasta vaivasta: kireästä kielijänteestä. Jos epäilet vauvan kielijänteen olevan kireä, imetysohjaaja tai muu terveydenhoidon ammattilainen voi auttaa arvioimaan vauvan imuotetta. Tarpeen vaatiessa vauvalle voidaan järjestää lähete korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille tai lastenlääkärille. Nämä ammattilaiset kykenevät diagnosoimaan kireän kielijänteen ja hoitamaan sitä. Jos jokin lapsen kehon osa on kireä, hänellä voi olla kireyttä muuallakin, aivan kuten aikuisillakin. Lasten hoitoon erikoistunut osteopaatti tai vyöhyketerapeutti voi auttaa.
Muita syitä imetyskipuun voivat olla vauvan huono asento imetyksen aikana, verenkiertoon liittyvä Raynaud’n ilmiö rinnanpäässä tai sisäänpäin kääntyneet nännit. Hyvästä imetysasennosta tai esimerkiksi lanoliinista voi olla paljon apua, ja joillekin on tarpeen käyttää nännisuojaa suojellakseen rinnanpäitään vauvan teräviltä hampailta.
Eräs äiti Jess kertoi: ”Nännini olivat halkeilleet ja kipeät, ja luulin sen olevan normaalia. Imetysohjaaja auttoi minua korjaamaan vauvan imuotteen, jonka jälkeen imetys helpottui huomattavasti.”
Jos imetys tekee sinulle kipeää, kannattaa pyytää apua imetysohjaajalta, joka kykenee arvioimaan juuri oman tilanteesi ja löytämään siihen apukeinoja. Kannattaa myös tutustua imetysoppaaseemme!
Myytti 4: Kaikki äidit kykenevät tuottamaan riittävästi maitoa TAI pienistä rinnoista tulee vain vähän maitoa
Tämä myytti luo häpeän kulttuuria äideille, jotka eivät kykene tuottamaan riittävästi maitoa vauvalleen. Joskus ihmisten viesteistä välittyy sellainen kuva, että jos et tuota kaikkea vauvan tarvitsemaa maitoa, voitkin lopettaa imettämisen kokonaan. Äitien häpäisy tällä tavoin on julmaa – jokainen äiti varmasti tekee parhaansa.
Kahden lapsen äiti Erika kertoi: ”Pumppasin ja pumppasin, mutta kahden viikon ajan en saanut koskaan kerralla muutamaa millilitraa enempää. Se teki kipeää eikä imetys onnistunut… Soitin kätilölleni sydän särkyneenä siitä, etten kyennyt täyttämään vauvani tarpeita. Hän sanoi minulle, että kannattaa sallia itsensä ’epäonnistua’ tässä yhdessä pienessä asiassa ja että turhautunut äiti on vauvalleni huonompi vaihtoehto kuin tyytyväinen äiti, joka hoitaa ruokinnan maidonkorvikkeella.”
Maidon määrään vaikuttaa monenlaiset asiat, esimerkiksi verenhukka synnytyksen yhteydessä, istukkaretentio, hormonaaliset häiriöt, munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS) ja yli 35 vuoden ikä. Rintojen koolla ei ole mitään vaikutusta siihen, kuinka paljon maitoa ne kykenevät tuottamaan.
Osaan näistä ongelmista on ratkaisuja. Tiheämpi imetys, ’tehopumppaus’ tai oikeanlaiset lääkkeet tai ravintolisät kykenevät lisäämään maidontuotantoa. Joillekin äideille on apua imetysteestä, jossa voi olla sarviapilaa, karvasohdaketta, fenkolia, nokkosta, rohtovuohenhernettä, moringaa ja maarianohdaketta. Imetysohjaaja kykenee tarjoamaan ratkaisuja, jotka sopivat juuri omiin ongelmiisi.
Kuitenkaan oman äidinmaidon täydentämisessä maidonkorvikkeella tai lahjoitetulla maidolla ei ole mitään hävettävää! Jos maidon lahjoittaminen kiinnostaa sinua, kannattaa lukea Bonnyn tarina. Jopa alle 100 millilitran määrällä oman äidin maitoa on hyötyjä lapselle, joten ei kannata harmistua liikaa siitä, että täydennät vauvan ravintoa muilla ratkaisuilla, jos oma fyysinen tai psyykkinen hyvinvointisi sitä vaatii.
Myytti 5: Pumppaamasi määrä kertoo siitä, kuinka paljon maitoa rintasi tuottavat
Pumppaamasi maidon määrä riippuu rintapumpun tyypistä, pumpun osien yhteensopivuudesta rinnanpääsi kokoon ja pumpun laadusta. Hyvällä pumpulla saat melko luotettavaa tietoa rintojesi tuottaman maidon määrästä, mutta sekään ei kerro koko tarinaa.
Jotkut eivät vain saa tuotettua yhtä paljon maitoa pumpulla kuin lasta imettäessä. Usein vauva kykeneekin saada maidon herumaan ja virtaamaan paremmin ulos rinnasta kuin yksikään pumppu.
Eräs äiti Emma kertoi: ”Sain tuskin 30 millilitraa maitoa pumpattua, mutta vauvani kasvoi kuitenkin hyvää vauhtia. Kesti jonkin aikaa, ennen kuin opin luottamaan oman kehoni ja vauvani viesteihin enemmän kuin pumppuni kertomaan määrään.”
Lue lisää: Lola&Lykke sähkökäyttöinen rintapumppu, äitien parhaaksi rintapumpuksi äänestämä jo seitsemänä vuotena peräkkäin.
Myytti 6: Lääkkeet ja alkoholi ovat vaarallisia imettäessä
Useimpia lääkkeitä voi käyttää imettäessä. Yleisiä synnytyksen jälkeen määrättäviä lääkkeitä ovat antibiootit, kipulääkkeet ja puudutusaineet. Antibiootit saattavat aiheuttaa vauvalle vatsaoireita ja muuttaa vauvan ulostetta hetkellisesti, mutta siitä ei ole suurempaa haittaa. Useimmat kipulääkkeet siirtyvät äidinmaitoon vain niin pienissä määrin, ettei niistä ole haittaa. Puudutusaineet poistuvat kehosta nopeasti eivätkä siten aiheuta ongelmia.
Tärkeää on kuitenkin aina tarkistaa ja kysyä lääkäriltä tai farmaseutilta, ovatko lääkkeet, vitamiinit tai muut ravintolisät turvallisia käyttää imettäessä.
Vaikka alkoholin nauttiminen ei ole mitenkään erityisen suositeltavaa imettäville, pieni määrä alkoholia (korkeintaan yksi annos päivässä) ei ole vaarallista. Odota kuitenkin vähintään neljä tuntia ennen imetystä tai pumppausta alkoholin nauttimisen jälkeen. Fiksumpaa onkin imettää ensin ja juoda vasta sitten. Alkoholi siirtyy rintamaitoon ja häviää siitä samaa tahtia kuin äidin verenkierrosta.
Lue lisää: Lola&Lykken asiantuntijat vastaavat: vaikuttaako äidin ruokavalio rintamaidon koostumukseen?
Myytti 7: Vauva voi olla allerginen äidinmaidolle
Vauvat eivät voi olla allergisia itse äidinmaidolle, mutta voivat kuitenkin olla allergisia äidin syömille proteiineille – esimerkiksi maitotuotteille, kananmunalle tai pähkinöille – ja saada sen vuoksi vatsaoireita. Harvinaisissa tapauksissa vauvalle voi tulla ihottumaa allergian seurauksena. Vauvan allergioiden hoidossa on tärkeää tunnistaa oireiden aiheuttaja ja sen jälkeen välttää kyseisen ruoka-aineen syömistä.
Kannattaa keskustella lastenlääkärin kanssa ennen kuin aloitat mahdollisten allergeenien karsimisen ruokavaliostasi. Pidä kirjaa siitä, mitä syöt päivän aikana. Saatat esimerkiksi juoda herneproteiinia sisältävän pirtelön ja miettiä sen jälkeen, miksi vauvalla on ilmavaivoja ja epämukava olo. Kun sitten jätät proteiinipirtelön pois, vauvan olo paranee. Allergeenien löytäminen ei välttämättä ole kovin vaikeaa, mutta siinä joutuu suhtautumaan syömäänsä ruokiin aivan uudella tavalla!
Eräs äiti Julia kertoi omasta kokemuksestaan: ”Vauvani itki paljon, kunnes lopetin maitotuotteiden käyttämisen. Se ei ollut helppoa, mutta sillä oli suuri vaikutus.”
Lue lisää: Imetys: Vältä näitä ruokia ehkäistäksesi vauvan koliikkia
Lopuksi
Muista, että tärkeintä on löytää sinulle ja vauvallesi parhaiten soveltuvat ruokintaratkaisut, joten älä siis anna myyttien ja yhteiskunnan olettamusten painaa päätöksenteossasi liikaa. Pyydä aina apua sitä tarvitessasi ja priorisoi oma sekä vauvasi hyvinvointi.