Lola&Lykken asiantuntijat vastaavat: Toistuvien keskenmenojen aiheuttama tunteiden vuoristorata

*Kirjoittanut psykoterapeutti Jenni Huhtala

Keskenmenot ovat yleisiä ja noin joka kolmas nainen kokee elämänsä aikana keskenmenon. Toistuvat keskenmenot sen sijaan ovat harvinaisempia. Toistuvista keskenmenoista puhutaan, kun keskenmenoja on ollut kolme peräkkäin. 5 % lasta toivovista pariskunnista kokee kaksi peräkkäistä keskenmenoa ja 1–2 % kolme (tai useampia) keskenmenoja. Kolmen keskenmenon jälkeen käynnistetään tutkimukset, joiden tarkoituksena on selvittää tunnetut keskenmenon aiheuttajat (mm. kohdun rakennepoikkeavuudet, hormonaaliset häiriöt, immunologiset syyt ja kromosomipoikkeavuudet) sekä samalla saada ennuste seuraavan raskauden onnistumismahdollisuudesta.

Keskenmenon sureminen voi olla henkisesti raskas kokemus. Mitä tahansa tunteita menetys herättääkään sinussa, ne ovat okei ja täysin valideja. Muista, ettet ole yksin, vaan olemme täällä auttaaksemme sinua. Tässä artikkelissa psykoterapeutti Jenni Huhtala kertoo syvemmin, millaisin eri tavoin naiset voivat reagoida raskauden menettämiseen.

Psykologiset ja emotionaaliset vaikutukset

Lääketieteellisestä näkökulmasta puhutaan spontaaneista ja keskeytyneistä keskenmenoista, tuulimunaraskauksista, kemiallisista raskauksista, kohtukuolemista sekä kohdunulkoisista raskauksista ja sikiöperäisistä syistä tehdyistä raskaudenkeskeytyksistä. Tässä kirjoituksessa tarkastelen kuitenkin toistuvien keskenmenojen psykologista ja emotionaalista näkökulmaa.

Raskauden menettäminen on traumatisoivaa

Toivotun raskauden keskenmeneminen aiheuttaa monenlaisia kipeitä tunteita; surua, vihaa, pelkoa, usein myös syyllisyyttä ja häpeääkin. Kun toivottu raskaus keskeytyy useamman kerran peräkkäin, ikävä kokemus kertaantuu ja tunnetaakka kasvaa. Yksittäiset tai toistuvat keskenmenot saattavat myös olla traumaattisia kokemuksia. Traumaattisen niistä voi tehdä mm. raskautta edeltänyt pitkään jatkunut raskausyritys / lapsettomuushoidot, keskenmenoon liittyvä hallitsematon kipu tai kova verenvuoto, yksin jäämisen kokemus keskenmenotilanteessa, jälkikomplikaatiot ja hidas toipuminen, joskus valitettavasti myös terveydenhuollon henkilökunnan epäsensitiivinen kohtaaminen, harkitsemattomat kommentit.

Keskenmenon kokenut tuntee usein menettäneensä tilanteessa vauvan, lapsen. Hän ei ajattele menettäneensä ”epäkelpoa alkiota/sikiötä” tai ”raskausmateriaalia”, vaan kokonaisen elämän. Tämä aiheuttaa surua ja sille surulle tulisi antaa tilaa. Moni kohtaa ikävä kyllä keskenmenokokemuksessaan tunteidensa vähättelyä ja hyvääkin tarkoittava kannustus ”uudesta yrityksestä” saattaa tuntua satuttavalta, jos oma suru on vielä niin kesken, ettei uutta raskausyritystä uskalla edes ajatella. Pitkittyessään suru voi muuttua myös masennukseksi.

Pelkoa, häpeää ja syyllisyyttä

Toistuviin keskenmenoihin liittyy usein yksittäistä keskenmenoa vahvempaa itseen kohdistuvaa syyllistämistä: mitä minä teen väärin, kun raskauteni keskeytyvät? Mikä minussa on vikana, kun alkio ei kiinnity kunnolla? Ovatko munasoluni jotenkin viallisia, tai kohtu? Tämän vuoksi voi olla suuri helpotus päästä kolmannen keskenmenon jälkeen tutkimuksiin, joista saattaa löytyä selittävä tekijä ja sitä kautta myös sopiva apu tilanteeseen. Toisinaan selittävää tekijää ei löydy, mutta silti tutkimuksissa saadaan poissuljettua useita mahdollisia, itseä mietityttäviä syitä. Joskus kyse on vain ns. huonosta tuurista. Toistuvien keskenmenojen syy jää selittämättömäksi noin 50 %:ssa tapauksista.

Häpeän tunteet voivat liittyä myös kokemukseen kehon epäonnistumisesta toistuvasti. Oma keho tai koko naiseus saattaa tuntua vääränlaiselta, epäonnistuneelta. Raskauden ylläpitämisen vaikeus alkaa määrittää kokemusta itsestä, jolloin häpeän kokemus astuu kuvioihin. Useista keskenmenoista kärsinyt saattaa kokea olevansa ”epäkelpo äidiksi”, kun keho epäonnistuu tehtävässään toistuvasti.

Toistuviin keskenmenoihin liittyy myös useasti myös yksittäistä keskenmenokokemusta voimakkaampaa pelkoa lapsettomuuden (primaarisen tai sekundaarisen) lopullisuudesta. Usein yhden keskenmenon jälkeen on helpompaa ajatella, että tämä on melko yleistä, sillä tutkimuksissa on todettu 10–25% raskauksista päättyvän keskenmenoon (arvioitu luku vaihtelee hieman tutkimuksesta toiseen). Mutta kun keskenmeno toistuu, pelko saattaa voimistua: mitä jos en koskaan onnistu, mitä jos tämä toive ei toteudukaan?

Kuuluminen pieneen, epäonnekkaaseen vähemmistöön toistuvista keskenmenoista kärsivä kokee usein myös vihaa, turhautumista ja kiukkua. Tilastollinen epätodennäköisyys on osunut juuri omalle kohdalle, miksi? Turhautuminen kohdistuu hallitsemattomaan elämäntilanteeseen, jossa ei voi vaikuttaa juurikaan menetyskokemusten toistumiseen. Toisten ihmisten, tärkeiden ja läheistenkin, raskaudet saattavat aiheuttaa vihan ja katkeruuden tunteita, jotka samaan aikaan usein hämmentävät ja aiheuttavat syyllisyyden tunteita.

Lue lisää: Jakamamme menetykset: miksi meidän tulee puhua keskenmenoista ja kohtukuolemista nyt heti

Ei ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa tuntea

Toisaalta toistuviin keskenmenoihin saattaa liittyä myös muita tunteita: helpotusta ja huojennusta. Kun on joutunut pelkäämään raskauden keskeytymistä usean raskauden aikana, keskenmeno saattaa - surusta huolimatta - olla myös huojentava: ”Nyt en joudu enää pelkäämään.” Niin kuluttavaa jatkuva pelkääminen voi pahimmillaan olla. Tästä huojennuksen tunteesta seuraa kuitenkin usein syyllisyyden tunteita: ”enhän ’saisi’ kokea helpotusta tästä, kun kuitenkin samaan aikaan toivon raskautta enemmän kuin mitään muuta”.

Aikainen keskenmeno vs. pitkälle edenneen raskauden menettäminen

Keskenmenot voivat myös olla hyvin erilaisia keskenään. Aivan alkuraskauden keskenmeno saattaa tuntua fyysisesti vain ”myöhästyneinä kuukautisina” ja varovainen ilo raskaudesta on saattanut kestää vasta muutamia päiviä. Ajatus raskaudesta ja sitä myöten vauvasta kasvaa viikko viikolta ja kuukausi kuukaudelta, mikä tekee keskenmenosta usein sitä vaikeamman, mitä pidemmälle raskaus on edennyt. Pidemmälle edennyt raskaus lisää monesti myös keskenmenon läpikäymisen rankkuutta ja fyysistä toipumista. Eräs toistuvia keskenmenoja kokenut asiakkaani sanoitti asian emotionaalista puolta siten, että pidemmälle edenneessä raskaudessa hän koki menettäneensä lapsen, varhaisessa keskenmenossa pikemminkin ”mahdollisuuden lapseen”.

Suojakeinoja tulevaa epätietoisuutta vastaan

Toistuvia keskenmenoja kokeneet kehittävät usein ”suojakeinoja” selvitäkseen pelon ja epävarmuuden kanssa seuraavissa raskauksissa. Voi olla, ettei raskaana oleva nainen uskalla varata neuvola-aikaa ajoissa tai halua edes tarkistaa, milloin mahdollinen laskettu aika olisi. Alkion ja sikiön kehitystä raskausviikkojen myötä ei haluta seurata, jotta sitä ei alettaisi ”inhimillistää” liikaa. Ylipäätään ajatukseen raskaudesta tai vauvasta ei haluta kiintyä pettymyksen ja luopumisen pelossa.

Toisaalta toiminta voi kääntyä myös toiseen suuntaan ja raskauden ultraäänitutkimuksissa käydään tiheästi tarkastamassa sikiön vointia ja vauvan sydänääniä tarkkaillaan monta kertaa päivässä koti-dopplerin avulla. Joskus suojakeinoihin kuuluu myös maagista ajattelua mm. ”ei kerrota kenellekään ennen seuraavaa ultraäänitutkimusta tai raskaus menee varmasti kesken” tai ”jos hankin jotain vauvalle, vauva voi kuolla kohtuun”.

On melko tavallista, että keskenmenon pelko alkaa hellittää otettaan, mikäli raskaus jatkuu edellisen keskenmenon ajankohdan jälkeen ja ultraäänitutkimusten tulokset ovat lupaavia. Usko raskauden onnistumiseen lisääntyy pikkuhiljaa.

Aina näin ei kuitenkaan käy: menetykset ovat toistuneet liian monta kertaa, menetys on tapahtunut niin myöhäisillä raskausviikoilla, ettei raskaudessa ”ehdi” heittäytyä luottavaiseen tilaan tai raskauskomplikaatiot ylläpitävät odottajan pelkoja loppuun asti. Tällöin pelkoja - ja samalla kiintymyssuhdetta tulevaan vauvaan - on syytä työstää esimerkiksi neuvolapsykologin tai lapsettomuuteen / varhaiseen vuorovaikutukseen erikoistuneen psykoterapeutin kanssa. Keskussairaaloissa on mahdollista päästä myös pelkopoliklinikan asiakkaaksi, mikä usein lievittää myös omalta osaltaan pelkoja loppuraskaudessa. Myös tihennetyillä ultraäänitutkimuksilla on todettu olevan pelkoa lievittävä vaikutus.

Asiakkaiden lainaukset heidän luvallaan.

*Jenni Huhtala on Lola&Lykken psykoterapeutti ja hedelmättömyyden ja keskenmenojen asiantuntija. Jenni tarjoaa tukea jatkuvien raskausyritysten, hedelmättömyyshoitojen tai adoptioprosessin aiheuttamaan stressiin. Hän on lisäksi erikoistunut auttamaan pariskuntia hedelmättömyyden aiheuttamissa tunteissa.