Tämä kysymys pyöri mielessäni jatkuvasti jopa kuukausia lapseni syntymän jälkeen. Koin valmistautuneeni suhteellisen hyvin odotusaikaan ja synnytykseen, mutta synnytyksen jälkeinen elämä haasteineen tuli järkytyksenä.
Osasin odottaa jonkin sortin väsymyksen piinaavaan arkea, mutta valtava uupumus tuntui ajoittain jopa toivottoman musertavalta.
Vaikka olinkin tottunut kuukautisten aikaisiin mielialavaihteluihin jo teinivuosista asti, tämä oli jotain ihan muuta. Synnytyksen jälkeen elämä oli todellista tunteiden vuoristorataa, jossa mielialat nousivat ja laskivat niin nopeasti, etten itsekään meinannut pysyä niiden perässä.
Mitä minulle oikein oli tapahtumassa?
Kun ailahtelevien mielialojen syyksi paljastuivat muutokset hormonien toiminnassa, huokaisin helpotuksesta, ja osasin arvostaa jälleen kehoa kaikkine ihmeineen. Jos sinusta on tulossa äiti tai olet synnyttänyt hiljattain, käytä hetki aikaa perehtyäksesi synnytyksen jälkeisiin hormonaalisiin muutoksiin, jotta tiedät paremmin mitä odottaa.
Estrogeeni ja keltarauhashormoni
Dynaaminen parivaljakko estrogeeni aikaa keltarauhashormoni ylläpitävät raskautta ja auttavat naisen kehoa valmistautumaan sikiön kantamiseen. Raskauden aikana naisen keho tuottaa enemmän estrogeenia, kuin koko muun elämän aikana yhteensä. Estrogeeni voi aiheuttaa osaltaan ensimmäisellä kolmanneksella yleistä raskauspahoinvointia, mutta se on myös välttämätöntä sikiötä tukevien kohdun ja istukan verisolujen kehittymisen ja maidontuotannon kannalta. Keltarauhashormoni puolestaan pehmentää ja löyhentää niveliä raskauden aikana sekä auttaa kohtua ja muita sisäelimiä laajenemaan kasvavan sikiön tarpeiden mukaisesti.
Näiden hormonien tiedetään olevan vastuussa aivoissa tapahtuvista muutoksista raskauden aikana, mutta mitään täysin selkeitä tutkimustuloksia niiden ymmärtämiseksi ei kuitenkaan ole olemassa. Itse tiedän kuitenkin varsin hyvin, että sisäinen karhuemo äidinvaistoineen herää täysiin voimiinsa synnytyksen jälkeen. Keho ja mieli virittyvät täydelliseen harmoniaan lapsen itkujen ja riemujen kanssa. Sama mentaliteetti säilyy läpi elämän, sillä äitinä tulet aina kantamaan huolta lapsesi turvallisuudesta ja hyvinvoinnista.
Jotta hormonien vaikutusta olisi helpompi ymmärtää, käsitellään hetki äidin kehossa tapahtuvia hormonaalisia muutoksia. Raskauden aikana kehon estrogeeni- ja keltarauhashormonitasot kasvavat korkeammalle, kuin koko elämän aikana. Keltarauhashormonitaso romahtaa kuitenkin nopeasti välittömästi synnytyksen jälkeen. Tämä äkillinen muutos voi aiheuttaa synnytyksen jälkeistä alakuloisuutta (ns. “baby blues”), jolle on tyypillistä ahdistuneisuus, mielialanvaihtelut ja ärtyneisyys. Se voi olla myös varsinaisen synnytyksen jälkeisen masennuksen taustalla. Tämän oireet ovat samankaltaisia, mutta luonteeltaan huomattavasti vakavampia ja pidempikestoisia. Myös estrogeenitasot laskevat synnytyksen jälkeen, mutta se tapahtuu keltarauhashormoniin verrattuna huomattavasti hitaammin. Hormonitoiminnan dramaattiset muutokset huomioiden ei ole mikään ihme, jos sinusta tuntuu, ettet ole vielä aivan täysin oma itsesi.
Relaksiini
Hormoni relaksiini Relaksiini on uskomaton hormoni, jota valmistuu munasarjoissa ja istukassa. Sen tehtävänä on auttaa kohtua laajenemaan raskautta varten ja tukea hedelmöittyneen munasolun kiinnittymistä kohtuun. Lisäksi se auttaa säätelemään äidin sydän- ja verisuonielimistön ja munuaisten toimintaa. Relaksiinilla on olennainen tehtävä myös äidin kehon valmistautuessa synnytykseen. Se avaa ja pehmentää kohdunkaulaa, rentouttaa lantion ympärillä olevia niveliä ja nivelsiteitä ja puhkaisee lopulta myös sikiötä suojaavan kalvon synnytyksen edetessä.
Saatat tuntea olosi tavallista kömpelömmäksi raskauden aikana – ja tämä johtuu juurikin relaksiinista. Jotkut äidit kärsivät myös selkä- ja lantiokivuista nivelten löyhtyessä lisääntyneen relaksiinin myötä.
Koska relaksiini vaikuttaa niveliin ja nivelsiteisiin löyhentäen ja pehmentäen niitä, normaaliin fyysiseen tilaan palautuminen voi viedä useampia kuukausia. Juuri tästä syystä support your core on tärkeää lihasten ja nivelten ryhtyessä palautumaan entiselleen. Relaksiini voi painonnousun ohella saada jalkahovit laskeutumaan ja jalat tuntumaan isommilta. Nämä muutokset ovat yleensä myös pysyviä.
Oxytocin
Se on Oksitoniini Oksitosiini antaa kohdulle käskyn aloittaa supistukset ja käynnistää synnytyksen. Toisinaan oksitosiinista puhutaan “rakkaushormonina”, sillä sitä erittyy myös raskauden ulkopuolella esimerkiksi halaamisen yhteydessä – vaikka halikaverina olisikin vaikka vain oma rakas koira.
Kehon oksitosiinitasot ovat erittäin korkealla synnytyksen jälkeen, sillä se käynnistää maidon tuotannon ja saa maidon poistumaan rinnoista imettäessä. Lisäksi se auttaa kohtua kutistumaan. Oksitosiini on juuri se hormoni, joka saa äidinvaistot heräämään. Tämä voi puolestaan johtaa lisääntyneeseen ahdistukseen murehtiessasi kaikkia mahdollisia pienokaista kohtaavia uhkia.
Kilpirauhashormonit
Kilpirauhasen tuottamat hormonit vaikuttavat moniin eri kehon osiin, kuten aineenvaihduntaan, sykkeeseen, ruoansulatukseen ja ruumiinlämpöön. Raskauden aikana kilpirauhashormonit kokevat monia eri muutoksia, ja niillä on tärkeä merkitys sikiön aivojen kehittymiselle kohdussa.
Jotkut naiset kärsivät synnytyksen jälkeisestä kilpirauhastulehduksesta eli tyreoidiitista raskauden jälkeen. Tulehdus jakautuu kahteen eri vaiheeseen, mutta se voi olla myös yksisuuntainen, jolloin sairastunut käy läpi vain toisen vaiheista. Ensimmäinen vaihe eli hypertyreoosivaihe alkaa neljän kuukauden kuluessa synnytyksestä, ja sen oireisiin voi kuulua mm. lisääntynyt ahdistuneisuus, ärtyneisyys, unettomuus ja rytmihäiriöt. Tätä seuraa hypotyreoosivaihe, jota esiintyy yleensä 4-8 kuukauden kuluttua synnytyksestä. Hypotyreoosivaiheen oireita ovat mm. väsymys, painonnousu, ummetus ja kuiva iho. Hormonien kiertäessä todellisen vuoristoradan kautta takaisin lähtöpisteeseen ennen raskautta, muista ennen kaikkea olla itsellesi armollinen ja yritä nauttia matkasta parhaasi mukaan. Syy ei ole sinussa, vaan hormoneissasi.
Kirjoittanut Lola&Lykke Team
