Äidit menettivät kylänsä – mielenterveys Lola&Lykken yhteisössä vuonna 2021

Kukin raskaus on uuden elämänvaiheen alku ja kaikki alkaa hetkestä, jolloin huomaa olevansa raskaana. Tunteet voivat vaihdella laidasta laitaan: vauva voi olla kauan kaivattu tai epätoivottu yllätys. Monet äidit kuvaavat hetkeen liittyneen iloa ja innostuneisuutta, mutta myös huolta ja pelkoa. Kyyneleet voivat tulla joka tapauksessa. Monilla asioilla on vaikutusta tunteisiin raskauden aikana, aina fyysisistä oireista (esim. aamupahoinvointi) saamaasi tukeen (tai tuen puutteeseen) ja muihin elämäsi tapahtumiin.

Kesällä 2021 suoritimme ensimmäisen Lola&Lykken mielenterveyden kyselyn yhteisössämme. Osanottajia oli toivottua vähemmän, mutta onneksemme saimme 143 vastausta lähes kaikkiin seitsemään esittämäämme kysymykseen. 94 % vastaajista oli naisia ja 75 % heistä odotti lasta. 25 % oli tuoreita vanhempia, joihin lukeutui myös imettäviä äitejä. Ikävä kyllä saamamme tulokset ovat linjassa muidenkin viime vuosina tehtyjen kyselyiden kanssa: äideillä on vaikeaa.

Kuinka usein olet tuntenut olosi hermostuneeksi tai stressaantuneeksi viimeisen kuukauden aikana?

JOSKUS: 55 % HYVIN USEIN: 33 % EN LÄHES KOSKAAN: 13 %

Valtaosa vanhemmista on kokenut olonsa stressaantuneeksi tai hermostuneeksi viimeisen kuukauden aikana. Yhteensä 87 % eli 124 vastaajaa 143:sta vastasi näiden tunteiden ilmenneen joskus tai hyvin usein. Alle kuudesosa vastasi, ettei tuntenut oloaan stressaantuneeksi tai hermostuneeksi lähes koskaan. Stressi on normaali reaktio valtaviin muutoksiin ja pienen uuden ihmiselämän odottaminen ei valtavammaksi voisi muuttua.

Tässä kohtaa emme kyselyssämme kartoittaneet stressin ja huolen syitä, mutta hieman myöhemmässä vaiheessa monet kertoivat syistä. Terveysongelmia, muutto, aiemmat lapset ja koronavirus mainittiin syiksi äitien ja vanhempien huoliin. Ne ovat kaikki varsin aitoja huolenaiheita. Motherlyn vuoden 2021 State of Motherhood -kyselyn perusteella lasten kasvattaminen vaatii koko kylän tueksi, jota ei monella äidillä enää ole. Erityisesti muutokset neuvolapalveluissa, synnytyksessä ja sosiaalisessa elämässämme pandemian aikana ovat tehneet asioista odottaville vanhemmille entistäkin vaikeampia.

Kuinka usein olet kokenut viimeisen kuukauden aikana, ettet ole kyennyt kontrolloimaan tärkeitä asioita elämässäsi?

JOSKUS: 52 % HYVIN USEIN: 34 % EN LÄHES KOSKAAN: 14 %

Stressin ja hermostuneisuuden lisäksi 66 % äideistämme on kokenut itsensä kyvyttömäksi kontrolloimaan tärkeitä asioita elämässään viime aikoina. Näitä asioita voivat olla vaikkapa ruokaostosten teko, perheestä huolehtiminen, ajanvarausten säilyttäminen tai siivoaminen, ja kontrollin puute häiritsee monien äitien elämää. Kontrolli elämästä tuntuu karkaavan ulkoisista syistä johtuen, esimerkiksi pandemian ja sen aiheuttamien rajoitusten takia, ja samanaikainen joko tiedon puute tai informaatiotulva lisää herkästi epävakauden tunnetta.

Kuinka usein olet kokenut kykeneväsi hoitamaan kaiken tarpeellisen viimeisen kuukauden aikana?

JOSKUS: 57 % HYVIN USEIN: 24 % EN LÄHES KOSKAAN: 19 %

Kuvastaen kontrollin tunteen puutetta, vain 24 % äideistämme koki kykenevänsä hoitamaan kaiken tarpeellisen hyvin usein.

Oletko koskaan huolissasi siitä, kuinka kykenet selviytymään kaikista tuoreen vanhemman tehtävistä?

Viimeinen kyselymme kysymys oli muodoltaan avoin ja siinä kartoitettiin uuden elämäntilanteen ja tuoreen vanhemmuuden mukanaan tuomien tehtävien aiheuttamaa huolta ja ahdistusta. Huomattava määrä vastaajista, 75 %, vastasi kysymykseen ”kyllä”.

Vanhemmaksi tulo on joillekin nautinnollista ja tyydyttävää, mutta joillekin se voi tuntua hukuttavalta. Ensimmäinen vuosi uuden vauvan kanssa on jatkuva ja vaativa työ, johon kuuluu unettomia öitä, itkukohtauksia ja hetkiä, jolloin ei tiedä mitä tekisi. Synnytys ja imetys ovat valtavia fyysisiä muutoksia ja palautumiseen menee aikaa. Yleisiin synnytyksen jälkeisiin haasteisiin lukeutuu väsymys, libidon heikentyminen sekä itselleen ja parisuhteelleen omistetun ajan vähentyminen.

Arjen muutokset ja vauvasta huolehtiminen vaativat paljon energiaa, emotionaalista sitoutumista ja kärsivällisyyttä. Tämä kävi selvästi ilmi myös saamistamme vastauksista, jotka vaihtelivat näiden ääripäiden välillä:

”Ei, otan aina päivä kerrallaan enkä sitoudu noudattamaan mitään suunnitelmia” ja ”Jatkuvasti, olen huolissani suoriutumisestani päivittäisissä askareissa sekä vauvan elossa ja hyvinvoivana pitämisestä!”

Aiemmat lapset lisäsivät naisten kokemaa huolta ja monissa vastauksissa mainittiin pelko sisarusten heitteille jätöstä, kun tuorein perheenjäsen vaatii eniten huomiota jonkin aikaa.

”Kyllä olen huolissani kolmen lapsen äidiksi tulosta ja pettäväni toiset lapseni.”

”Olen huolissani mitä tehdä toisen kaksosen kanssa, kun toinen vaatii huomiota esimerkiksi vaippojen vaihdon vuoksi.”

Myös pelko perheen, puolison tai oman itsensä pettämisestä on mainitsemisen arvoinen.

"Olen jatkuvasti huolissani siitä, että epäonnistun jollakin elämäni osa-alueella. Jos minulla oli hyvä päivä vauvan kanssa, olen jättänyt kotityöt tekemättä. Jos tein paljon kotitöitä, olen huolissani, etten viettänyt riittävästi aikaa vauvani kanssa. Olen huolissani siitä, että puolisoni kokee joutuneensa toiselle sijalle, kun huomioni on tyttövauvassamme hänen sijaansa.”

“Kyllä, sillä en tiedä mitä on tulossa, en tiedä miltä minusta tuntuu synnytyksen jälkeen ja olen huolissani siitä, että ihmiset loukkaantuvat kun en salli heidän tulevan kylään ensimmäisten viikkojen aikana vauvan päästessä kotiin. Haluan kuitenkin aikaa totutella itse kaikkeen.”

16 vastausta kertoi olevansa satunnaisesti huolestunut.

Eräs toinen huolta aiheuttava aihe tuntuu olevan terveys. Tämä oli yksi muutamista syitä, joihin vastaajamme viittasivat avoimessa osiossa ja huolenaiheet vaihtelivat yleisterveydestä allergioihin ja aiempiin keskenmenoihin ja niiden aiheuttamiin pelkoihin:

“Kyllä, tulen saamaan esikoiseni ja taustalla on toisella kolmanneksella tapahtunut menetys. Olen huolissani siitä, olenko riittävä, ja pelkään suruaaltoa vauvan saamisen jälkeen.”

34 vastaajista oli imettäviä tai tuoreita äitejä. Suurin osa heistä sanoi olevansa silloin tällöin huolestunut, erityisesti alkuun:

”Ehdottomasti, ensimmäiset viikot olivat vaikeita, mutta nyt helpottaa ja koen oloni itsevarmemmaksi.”

Kiinnostavaa oli, että vain yhdessä vastauksessa mainittiin koronavirus.

"Joskus, yleensä miettien teenkö asioita oikein, koronaviruksen vuoksi olemme molemmat jääneet paljosta paitsi.”

Koko kylä kasvattaa…

Tuloksia tarkastellessani koin oloni entistäkin voimaantuneemmaksi siitä, että teemme oikeita asioita. Motherlyn kyselyyn vastasi yli 11 000 äitiä ja omaamme vain 140, mutta näillä 140 äidillä on myös merkitystä. Heidän kokemuksensa on aito ja suuremmatkin tutkimukset osoittavat äideillä olevan vaikeaa. Myös heillä, joilla tavallisissa olosuhteissa olisi ollut koko kylä auttamassa, on nyt ollut takanaan paljon eristäytymistä edellisten 18 kuukauden aikana koronaviruksen vuoksi.

Olen kuitenkin toiveikas. Nykyään on monia alustoja, joilla äidit voivat jakaa kertomuksensa, organisaatioita heidän äänensä kuuluville tuomiseen, sekä alati kasvava joukko naisia johtavissa asemissa. Muutosta on luvassa.

Jos sinulla ei ole omaa kylää auttamassa, liity omaamme – äidit Lola&Lykken yhteisössä ovat meille erityisiä ja haluamme tuoda ääntänne kuuluviin.

Toivon, että tästä mielenterveyden kyselystä tulee vuosittainen traditio ja se kasvaa, ja että jonain päivänä pääsemme jakamaan paljon hyviä uutisia äitien mielenterveyttä koskien. Toistaiseksi voit kuitenkin tutustua mielen hyvinvoinnin oppaaseemme ja ottaa yhteyttä asiantuntijoihimme, mikäli sinulla on kysyttävää, ajatuksia tai tunteita, joiden kanssa voimme sinua auttaa!