Rintamaidon salat: Mikä tekee siitä nestemäistä kultaa?

Äidinmaito on hyvin monimuotoinen ja ravinteikas ravinnonlähde vauvalle, jonka vuoksi sitä joskus kutsutaan ”nestemäiseksi kullaksi”. Mikään ihmisten kehittämä äidinmaidonkorvike ei kykene täysin vastaamaan äidinmaidon ainutlaatuista koostumusta ja hyötyjä. Haluamme todistaa, kuinka uskomatonta äidinmaito tosiaan voi olla, jonka vuoksi käymme seuraavaksi läpi rintamaidon koostumukseen, muodostumiseen, säilytykseen ja hyötyihin liittyvää tutkittua tietoa.

Tiede äidinmaidon muodostumisen taustalla

Rinnan anatomia ja maidon nousu rintoihin

Rinnan rakenteen tunteminen on tärkeää, jotta voisit ymmärtää, kuinka maitoa muodostuu ja kuinka se siirtyy rinnoista vauvan suuhun. Rinta koostuu erityisistä kudoksista, tiehyistä ja rauhasista, jotka yhdessä valmistavat maitoa ja kuljettavat sen ulos rinnasta.

• Maitorauhaset ja -tiehyet

Maidon muodostumisen ytimessä on maitorauhaset, joiden sisällä on pikkuruisia alveoleja: maitoa muodostavia rakkuloita, joiden ympärillä on erikoistuneita soluja. Alveolit voidaan jakaa lohkoihin, jotka yhdistyvät maitotiehyisiin, jotka vuorostaan toimivat maidon kulkureittinä nänniä kohti. Kun vauva imee rintaa, maitotiehyet supistuvat ja maito pääsee virtaamaan.

• Nänni ja nännipihan rooli imetyksessä

Nänni toimii äidinmaidon poistumisreittinä ja siinä on lukuisia pieniä aukkoja, joiden kautta maito tulee ulos rinnasta. Nännin ympärillä on nännipiha, jossa on pieniä näppyjä, joita kutsutaan Montgomeryn rauhasiksi. Ne vapauttavat luonnollisia öljyjä, jotka kosteuttavat ihoa ja suojaavat sitä bakteereilta. Osa nännipihan tehtävää on tarjota vauvalle hyvä ja mukava imuote.

Rinnan anatomia

Kuinka äidinmaitoa muodostuu?

Kahdella hormonilla on tärkeä rooli äidinmaidon muodostumisessa: prolaktiinilla ja oksitosiinilla. Kun vauva tarttuu nänniin, äidin aivoihin kulkeutuu signaaleita, jotka laukaisevat prolaktiinin tuotannon, joka vuorostaan kertoo äidin keholle tarpeesta muodostaa lisää maitoa. Samaan aikaan oksitosiini astuu mukaan kuvioihin, jolloin maitotiehyet supistuvat ja työntävät maitoa kohti nänniä herumisen synnyttämiseksi. Tämä hienovarainen tapahtumasarja ylläpitää ja mukauttaa maidon määrää vauvan tarpeiden mukaan jokaisella imetyskerralla.

Raskauden aikana prolaktiinin taso nousee, joka lisää rintarauhaskudosten kasvua ja kehittymistä vauvan imettämiseen. Muut raskaudenaikaiset hormonit, kuten estrogeeni ja progesteroni, estävät kuitenkin maitoa vapautumasta rinnoista ennen kuin vauva on syntynyt.

Kun progesteronin ja estrogeenin tasot laskevat, prolaktiini saa enemmän valtaa ja käynnistää äidinmaidon muodostumisen, jolloin rinnat alkavat muodostaa kolostrumia. Muutaman päivän sisällä synnytyksestä prolaktiinin kohonnut taso johtaa maidon rintoihin nousemiseen, jolloin maito muuttuu kolostrumista tavalliseksi äidinmaidoksi.

Prolaktiinin taso on korkeimmillaan noin 30 minuuttia imetyksen jälkeen, jolloin se viestii keholle tarpeesta muodostaa lisää äidinmaitoa vauvan seuraavaa imetyskertaa varten.

Äidinmaidon vaiheet

Kolostrum: ensimaito

Kolostrum on ensimaitoa, jota keho tuottaa heti vauvan syntymän jälkeen. Kolostrum on tavalliseen äidinmaitoon verrattuna paksumpaa ja kellertävämpää – jonka vuoksi sitä kutsutaankin ”nestemäiseksi kullaksi”! Kolostrumia muodostuu noin kolmen päivän ajan, jolloin äidinmaito kypsyy ja muuttuu hiljalleen valkoiseksi.

Kolostrum sisältää runsaasti ravintoaineita, proteiineja, vasta-aineita ja vitamiineja, jotka antavat vauvalle fantastisen alun elämälle. Viimeisimmillään raskaana olevat äidit voivat kerätä kolostrumia talteen lypsämällä rintojaan käsin parin viikon ajan ennen laskettua aikaa ja muutaman päivän ajan synnytyksen jälkeen.

Kolostrumia voi ottaa talteen joko pieneen puhtaaseen astiaan tai ruiskuun, jonka jälkeen sitä tulee säilyttää äidinmaidon säilytysohjeiden mukaisesti siihen saakka, kunnes sen voi antaa vauvalle. Kolostrumin talteen lypsäminen voi olla erityisen hyödyllistä, jos vauva sattuu syntymään ennen laskettua aikaa tai tarvitsee erityistä hoivaa heti syntymän jälkeen.

Lue lisää kolostrumin talteen ottamisesta ja säilyttämisestä.

Siirtymävaihe ja kypsä maito

Maito alkaa hiljalleen muuttumaan juoksevammaksi ja valkoisemmaksi, kun synnytyksestä on kulunut noin kolme vuorokautta. Ajan myötä maito kypsyy (neljännen viikon jälkeen), jolloin äidinmaito muuttuu etu- ja takamaidoksi.

Ensin rinnoista tuleva etumaito on vetisempää ja väriltään kirkkaampaa etumaitoa. Se sisältää runsaasti laktoosia, mutta vähemmän rasvaa. Vauvat tarvitsevat maitoa nälän tarpeen tyydyttämisen lisäksi nesteytykseen, jonka vuoksi etumaidon vetisyys on tärkeää. Mitä pidempään vauva imee rintaa, sitä enemmän takamaitoa hän saa, joka on rasvaisempana paksumpaa ja täyttävämpää.

Äidinmaidon uskomaton koostumus

Äidinmaito on todellinen luonnon ihme. Äidinmaidon koostumus ei pelkästään ravitse vauvan kasvua ja kehitystä, vaan vahvistaa samalla vauvan puolustusjärjestelmää taudinaiheuttajia vastaan.

Äidinmaidon päärakenteet ovat proteiini, rasva, prebiootit, probiootit, vitamiinit ja muut bioaktiiviset ainesosat. Äidinmaitoa tutkimalla on huomattu, että se toimii paljona muunakin kuin vain laadukkaan ravinnon lähteenä.

Prebiootit (oligosakkaridit) kannustavat suoliston terveiden bakteerien kasvua, jolloin patogeenien eli taudinaiheuttajien on vaikeampaa päästä vauvan suoliston seinämän läpi tartuttamaan vauvaa taudeilla. Myös äidiltä saadut vasta-aineet vahvistavat vauvan puolustusjärjestelmää.

Ainoat imettäville äideille suositellut ravintolisät ovat B12- ja D-vitamiinit. Äidin ruokavaliosta riippuen B12-vitamiinista voi olla puutosta. D-vitamiini on ainoa vitamiini, jota vauva ei saa äidinmaidosta, joten sitä tulee antaa ravintolisänä muun muassa terveiden luiden kehittymisen tukemiseksi.

Kun vauva kasvaa, äidinmaito muuttuu nopeasti vauvan tarpeiden mukaan. Se mukautuu vauvan terveyteen, kasvuun ja kehitysvaiheeseen jo siitä hetkestä, kun vauva tarttuu rintaan.

Hormonit äidinmaidon muodostumisen takana

Rintamaito ei vain seiso rinnoissa siihen saakka, kunnes sitä tarvitaan. Kehossa tapahtuu raskauden aikana hormonaalisia muutoksia, jotka aloittavat äidinmaidon tuotannon stimuloimisen.

Prolaktiini ja oksitosiini ovat vastuussa äidinmaidon muodostumisesta ja niitä tutkimalla on opittu ymmärtämään, kuinka hormonit muuttuvat raskausaikana ja raskauden jälkeen. Ne lisäksi selittävät, kuinka äidinmaidon määrän ylläpitäminen onnistuu ja miksi koet herumisen tunteen vauvan tarttuessa rintaan.

Herumisrefleksi

Herumisrefleksi käynnistyy, kun vauva alkaa imemään rintaa. Tällöin voit tuntea kihelmöivää tunnetta rinnassa samalla, kun äidinmaito alkaa virtaamaan. Alussa äidinmaito voi virrata ulos voimakkaammin, mutta virtaus hidastuu vauvan jatkaessa imemistä. Imetyksen lisäksi muutkin asiat voivat käynnistää herumisrefleksin, kuten:

• vauvan itkun kuuleminen

• valokuvien näkeminen vauvasta tai vauvan näkemisen ajatteleminen

• voimakkaat tunteet

• maidon pumppaaminen

• rinnan hierominen ja lypsäminen

D-MER

D-MER (dysphoric milk ejection reflex) on refleksi, joka vaikuttaa pieneen osaan imettävistä äideistä. Kyseessä on fyysinen reaktio, joka tapahtuu samaan aikaan herumisen kanssa. Se aiheuttaa imettävälle äidille surullisuutta, ahdistusta tai muita negatiivisia tunteita korkeintaan muutaman minuutin ajaksi, ja tunteet helpottavat imetyksen jatkuessa.

Mikään äidin itse tekemä asia ei vaikuta tämän refleksin kehittymiseen eikä sitä tule sekoittaa synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Jos koet negatiivisia tunteita imetyksen yhteydessä, keskustele asiasta neuvolassa tai imetysohjaajan kanssa. Verkosta löytyy resursseja ja tukea muun muassa entisen imetysohjaajan Alia Macrina Heisen sivuilta.

Mitkä tekijät vaikuttavat äidinmaidon määrään?

Oksitosiini on hormoni, joka aiheuttaa äidinmaidon virtaamisen. Jos oksitosiinin määrä heikkenee, voit huomata muutoksia herumisessa ja maidon määrässä. Stressi on yleinen oksitosiinin tasoa laskeva tekijä, joka voi siten heikentää äidinmaidon määrää.

Vauvan kasvaessa imetyskertojen määrä muuttuu ja vauvalta alkaa jäämään imetyskertoja välistä. Aina tämän tapahtuessa äidinmaidon määrä mukautuu kysyntään, jotta rinnat eivät olisi jatkuvasti turvoksissa. Toisaalta molempien rintojen tyhjentäminen usein lisää äidinmaidon määrää, koska rintojen tyhjentyessä keho alkaa muodostamaan lisää maitoa seuraavaa ruokintakertaa varten.

Muita äidinmaidon määrään vaikuttavia tekijöitä ovat:

• ravinto – tietyt ruoka-aineet voivat lisätä tai vähentää maidon määrää

• nännikipu – ärtynyt tai halkeileva nännien iho voi olla kivulias ja siten vähentää tai lyhentää imetystä

• huono imuote – vauvan imuotteen tulee olla hyvä, jotta äidinmaito kulkeutuu rinnasta ulos tehokkaasti

• rintapumpun käyttö – rintapumppua käyttämällä voi lisätä äidinmaidon määrää

Äidinmaidon säilytys ja käsittely

Äidinmaidon turvallinen säilytys ja käsittely on tärkeää, jotta maito säilyttää ravintoaineensa ja immunologiset hyötynsä. Pumpatun maidon säilytys tulee tehdä ohjeiden mukaan, jotta maidon laatu pysyy hyvänä ja kontaminaatioriski mahdollisimman pienenä.

Rintamaidon säilytys

• Huoneenlämmössä (max. 25 °C): Juuri pumpattua äidinmaitoa voi säilyttää huoneenlämmössä korkeintaan neljä tuntia.

• Jääkaapissa (4 °C): Säilytä maitoa jääkaapin takaosassa, jossa lämpötila on mahdollisimman tasainen. Juuri pumpattua äidinmaitoa voi säilyttää jääkaapissa korkeintaan neljä vuorokautta, tosin äidinmaidon käyttäminen tai pakastimeen siirtäminen kolmen vuorokauden kuluessa on suositeltavaa.

• Pakastimessa (-18 °C tai kylmemmässä): Pakastettu äidinmaito on laadultaan parhainta kuuden kuukauden kuluessa käytettynä, tosin äidinmaitoa voi säilyttää pakastimessa korkeintaan 12 kuukautta.

Sopivan säilytysastian valinta

Sopivan säilytysastian valinta on tärkeää äidinmaidon turvallisuuden ja laadun säilymiseksi. Käytä puhdasta, elintarvikkeille soveltuvaa lasista tai BPA-vapaasta muovista valmistettua astiaa, jossa on tiukasti istuva kansi. Vältä sellaisten kertakäyttöisten muovipussien käyttöä, joita ei ole tarkoitettu äidinmaidon säilytykseen, sillä ne eivät välttämättä ole turvallisia tai kestäviä.

Lola&Lykken äidinmaidon säilytyspussit tarjoavat kätevän ja luotettavan säilytysratkaisun äidinmaidolle. Esisteriloidut, BPA-vapaat pussit on suunniteltu helpottamaan äidinmaidon säilytystä. Ne ovat yhteensopivia Lola&Lykken sähkökäyttöisen rintapumpun kanssa, joten voit pumpata suoraan säilytyspusseihin joutumatta siirtämään maitoa eri astioiden välillä.

Äidinmaidon säilytyspussi muuttuu hetkessä tuttipulloksi, sillä voit liittää tutin suoraan pussiin adapterin kanssa. Säilytyspussit seisovat pystyasennossa helppoa täyttöä varten ja vaaka-asennossa ne pakastuvat ja sulavat nopeammin, jolloin mahdollisimman paljon äidinmaidon arvokkaista ravintoaineista ja vitamiineista säilyy.

Lue lisää vinkkejä äidinmaidon säilytykseen.

Liittämällä pumppusi maidon säilytyspussiin teet pumppaus- ja ruokintarutiineista helpompia!

Maidon pakastaminen ja sulattaminen

Pakastaessasi äidinmaitoa merkitse kuhunkin säilytysastiaan pumppauspäivämäärä, niin äidinmaidon säilyvyys selviää yhdellä vilkauksella ja voit käyttää pakastetun äidinmaidon oikeassa järjestyksessä vanhimmasta tuoreimpaan. Pakasta maitoa pienissä määrissä (60–120 ml) välttääksesi maidon hukkaan menemistä ja jotta maito sulaa nopeammin. Aseta säilytysastiat pakastimen takaosaan, jossa lämpötila pysyy tasaisena.

Voit sulattaa pakastetun äidinmaidon asettamalla sen jääkaappiin yön yli tai pitämällä säilytysastiaa lämpimän juoksevan veden alla. Vältä mikroaaltouunin käyttöä äidinmaidon sulattamisessa tai lämmittämisessä, sillä se voi lämmittää maitoa epätasaisesti ja voi tuhota arvokkaita ravintoaineita. Sulatettua äidinmaitoa voi säilyttää jääkaapissa korkeintaan 24 tuntia eikä sitä tule enää pakastaa uudelleen.

Äidinmaidon yllättävät käyttötavat

Kuten on varmaan käynyt jo selväksi, äidinmaidolla on monia uskomattomia ominaisuuksia, jonka vuoksi imettävät äidit ovat käyttäneet sitä myös muilla tavoin.

Vauvan ihonhoito

Pumpattua äidinmaitoa voi levittää vauvan päänahkaan tai kulmakarvoille, jos vauvalla on tali-ihottumaa. Äidinmaito tarjoaa luonnollisen hoitokeinon, jolla voi pyyhkiä pois hilseilevää ihoa.

Äidinmaitoa voikin käyttää vauvan ihonhoidossa. Alle kahden kuukauden ikäisillä vauvoilla esiintyy joskus niin sanottua ”vauva-aknea” eli näppyjä iholla. Syytä siihen ei tiedetä, mutta sen uskotaan johtuvan raskausajan hormonaalisista muutoksista. Talin tehtävänä on suojata ihoa ja hiuksia, mutta liian suuri talin määrä tukkii ihohuokosia ja voi johtaa vauva-akneen.

Voit lisätä pumpattua äidinmaitoa vauvan kylpyyn antaaksesi vauvalle maitokylvyn tai voit pestä tai hieroa vauvan ihoa suoraan äidinmaidolla. Äidinmaito on antibakteerista ja anti-inflammatorista, jonka ansiosta se voi helpottaa vauva-aknen oireilua, mutta tieteellisiä tutkimustuloksia aiheesta ei vielä ole.

Imetyksen hyödyt äidille

Imetyksellä on vauvan lisäksi myös terveyshyötyjä äidille. Tutkimusten mukaan pitkä imetys suojaa äitiä myöhemmältä rintasyövältä, munasarjasyövältä ja tyypin 2 diabetekselta. Imetyksen arvioidaan estävän vuosittain noin 20 000 rintasyöpäkuolemaa maailmanlaajuisella tasolla.

Koru äidinmaidosta

Tiesitkö, että äidinmaidosta voi tehdä lähestulkoon ikuisesti kestävän korun? Osaan koruista voi lisäksi teettää kaiverruksia tai kuvioita. Toistaiseksi palvelu on tarjolla vain Pohjois-Amerikassa, mutta tämä ainakin todistaa sen, että äidinmaidosta on moneksi!

Yhteenveto

Olet varmaan tässä vaiheessa jo vakuuttunut siitä, että äidinmaito on melko uskomatonta. Vaikka vauva saisi vain muutaman pisaran kolostrumia tai jatkaisi imetystä taaperoksi asti, joka pisaralla on vaikutusta vauvan terveyteen ja kehitykseen.

Odottaville ja tuoreille äideille on hyödyllistä opetella erilaisia imetystekniikoita, äidinmaidon oikeaoppisia säilytystapoja sekä ratkaisuja yleisiin imetyshaasteisiin. Jokainen imetystarina on omanlaisensa ja olemme tukemassa sinua sen joka vaiheessa.