Kaksi äitiä, yksi raskaus: mitä ei-synnyttävät vanhemmat haluavat sinun tietävän

80-luvulla oli yleistä olettaa, että samaa sukupuolta olevat pariskunnat eivät kykenisi saamaan lapsia. Hedelmöityshoidoilla ja embryologialla oli vielä pitkä matka kuljettavanaan, samoin kuin lainsäädännöllä. Neljä vuosikymmentä myöhemmin olemme nyt kuitenkin tilanteessa, jossa samaa sukupuolta olevien vanhemmuus on hyvinkin mahdollista.

Satuin hiljattain kuulemaan kahden naisen keskustelevan kahvilassa ja heidän keskustelunsa pysäytti minut ajattelemaan.

Toinen heistä sanoi, “minun mahassani ei ehkä kasva lasta, mutta se ei tee minusta yhtään vähempiarvoista vanhempaa kuin niistä, jotka synnyttivät lapsensa.”

Äidillinen reaktioni heräsi ja halusin mennä halaamaan tuota naista! Mutta kuten varmaan ymmärrät, se olisi ollut hieman outoa… (ja sitten he olisivat tienneet, että olin kuunnellut heitä salaa!)

Nykyajan yhteiskunnassa näemme yhä enemmän vanhempia, joiden tie vanhemmaksi oli hieman tavallisesta poikkeava ja joista ei niinkään paljoa puhuta. Hyvin harva heistä kokee saavansa tukea ja apua heidän omakohtaiseen tilanteeseensa. Käydään sen vuoksi tässä hieman läpi epätyypillisempiä tapoja äitiyteen ja kuullaan suoraan näiltä naisilta, mitä heillä on kerrottavanaan kokemuksistaan.

”Oletko siis isä?”

Aina hedelmöityksestä synnytykseen, monet samaa sukupuolta olevien pariskuntien kohtaamat haasteet voitaisiin poistaa kokonaan vain muuttamalla kielemme käyttöä. Hoitohenkilökunnan vastuulla on tarjota kaikille perhettä toivoville pariskunnille inklusiivinen kokemus.

Voi olla avuksi jo ennen oman lapsen saamista kertoa perheelleen ja ystävilleen, minkälaisia kielen ilmauksia toivoo omasta perheestään käytettävän. Kaikki eivät halua tulla kutsutuksi äidiksi. Tämä voi ennaltaehkäistä monia sinulle tai heille epämukavia tilanteita.

Lukemalla Bethanin ja Michaelan tarinan käy selväksi, että työsarkaa on vielä paljon jäljellä, jotta LGBTQ+-pariskunnat saisivat tarvitsemaansa tukea ennen raskautta, sen aikana ja sen jälkeen. Bethan tapasi lääkärin keskustellakseen syistä, miksi keinohedelmöitysraskaudessa synnytys tulisi käynnistää, ja lääkäri sanoi ”ai, ainoa ongelma tilanteessanne on mieskumppanin puute” – huh huh!

Luonnollisesti kun haastetaan tapoja, joilla ‘asiat on aina ennenkin tehty’, jotkut esittävät kysymyksiä. Riippumatta siitä, ovatko kysymykset loukkaavia vai eivät. Uteliailla ihmisillä vain on taitoa kysyä ihan mistä vain! Ja koska LGBTQ+-vanhempia ei vielä ole kovinkaan paljoa, jotkut esittävät kysymyksiä, koska eivät ole aiemmin sellaisia kohdanneet.

Lue lisää: 5 things you should never say to LGBTQ+ parents

Lukemalla samaa sukupuolta olevien pariskuntien tarinoita huomaa, että heiltä usein kysytään kysymyksiä kuten “kuinka päätitte, kumpi teistä tulisi raskaaksi?” tai “pidätkö sinäkin äitiyslomaa?” tai “ai sinä olet sitten seuraavana?”.

Me emme tiedä sitä mitä emme tiedä. Uteliaisuus ei ole pahaksi, mutta sitä tulisi harrastaa vain hyvän maun rajoissa. Sitä huomaa, että vielä vuonna 2022 on olemassa valtava tarve tehdä selväksi ihmisille, miten tällaisista asioista tulisi puhua.

LGBTQ+-vanhemman kohtaamat haasteet

Ei-raskaana olevalla vanhemmalla tietyt aatteet ja pelot ovat yleisiä kumppanin raskauden aikana. Sinun tehtävänäsi on tukea kumppaniasi pienen ihmisalun kasvattamisessa, joka on valtavan tärkeä rooli, joten tunteesi ja ajatuksesi ovat täysin luonnollisia!

Kaikki vanhemmat pohtivat tunnesiteen luomista vauvaan ja kuinka tämä yhteys voi alkaa jo siitä hetkestä, kun vauva alkaa aistimaan ja liikkumaan kohdun sisällä. Pikkuruinen potku, äänesi kuuleminen ja kosketuksesi tunteminen voivat kehittää tunnesidettä riippumatta siitä, oletko raskaana oleva äiti vai et.

Kahden lapsen äiti Claude kertoi omassa tarinassaan “…tein paljon töitä tunnesiteen eteen, sillä vauva loi siteen luonnollisesti ensin Andreaan” ja “…meni 18 kuukautta siihen, että koin Shalomin näkevän minut toisena vanhempana… mutta niin lopulta kuitenkin kävi!”.

Lähde: Poppy Seed

Jos koet olosi irtautuneeksi vauvasi kanssa jakamastasi tunnesiteestä, voit kokeilla esimerkiksi lukea hänelle tarinoita tai kertoa hänelle päivästäsi. Kun vauva on syntynyt, vauvalle puhuminen auttaa äänten ja puheen kehittymisessä, joten siitä on paljon hyötyä! Ihokontakti on toinen mahtava tapa luoda yhteyttä vauvaan syntymän jälkeen. Keskustele kätilön kanssa, jos harkitset itsekin imetystä kumppanisi ohella – imetys voi onnistua myös, vaikkei olisi ollut raskaana.

Lue lisää: Ihokontaktin hyödyt

Vauvan kasvattaminen ei ole helppoa. Naiset ovat vuosisatojen ajan jo tienneet sen olevan totta! Roolisi vanhempana on kuitenkin yhtä tärkeä. Sinä tulet aina olemaan lapsen elämässä, olemaan tuki ja turva.

Kumppanin raskauden ja synnytyksen seuraaminen voi olla taianomaista, mutta saattaa jättää olosi hieman avuttomaksi. Tuore äiti Olivia totesi, ”totta kai tuin häntä koko sen ajan, mutta mitään ei tapahtunut minun keholleni. Se oli vaikeaa…”

Hypnosynnytyskurssit ovat suosittu tapa luoda hoivaava ja rentouttava synnytyskokemus molemmille vanhemmille. Keskustelemme siitäkin synnytysvalmennussarjassamme The Modern Midwife's Guide to Pregnancy, Birth & Beyond.

Erityisesti koronaviruspandemian aikana osallistuminen moniin asioihin raskauden aikana on ollut monille pariskunnille haastavaa. Vierailuita, ajanvarauksille osallistumista ja jopa synnytyksessä mukana oloa rajoitettiin. Leah sanoi tarinassaan ”koska kaikki tämä tapahtui pandemian aikana, Kerry ei päässyt mukaan sairaalaan useimmilla kerroilla, jonka vuoksi se oli meille molemmille henkisesti vaikeaa aikaa.”

Lue lisää: "Tunnenko, kuinka he leikkaavat minut auki?" – kaksi äitiä, kiireellinen sektio ja onnellinen loppu

Monien kertomusten perusteella kumppani usein oletetaan virheellisesti ystäväksi tai muuksi perheenjäseneksi. Eräs kertoi meille kokeneensa olonsa aina vieraantuneeksi ajanvarausten yhteydessä ja jopa synnytyssalissa, koska hoitohenkilöstö ei ottanut häntä osalliseksi tilanteessa olettaen, ettei hän ollut toinen vanhemmista.

Yhdysvalloissa LGBTQ+-vanhempien määrä kasvaa vuosittain, mutta perheen perustavien määrä on silti häviävän pieni. Africa koki, että hän ja hänen kumppaninsa Missy rikkoivat rajoja omassa kotikaupungissaan. ”Se oli meille molemmille uusi kokemus. Ihmiset olettivat, ettemme olleet pariskunta, vaan että olimme siskoksia ja meistä molemmilla oli oma lapsi.”

Uuden elämän tuominen maailmaan on jännittävää aikaa perhettä perustaville pariskunnille ja siihen lukeutuvien haasteiden kohtaaminen voi olla varsinaista tunteiden vuoristorataa. Ensinnäkin raskaaksi tulo voi vaatia hurjasti rahaa, jonka lisäksi joutuu luomaan uuden identiteetin vanhempana, kun yhteiskunta yrittää samalla keksiä lokeroa, johon muka kuuluisi.

Tukiresursseja

Keskusteltuamme niiden vanhempien kanssa, jotka olivat käyneet läpi tämän pitkäkestoisen mutta palkitsevan kokemuksen, monet jakoivat neuvoja, joista voi olla apua muille LGBTQ+-perheille. On nimittäin käynyt selväksi, ettei monikaan asiasta puhu!

Olemme sen vuoksi koonneet listan vinkkejä ja resursseja, joista voi olla hyötyä vanhemmuudessasi. Näiden resurssien tehtävänä ei ole ainoastaan tukea sinua, vaan myös tarjota tapoja ottaa yhteyttä muihin LGBTQ+-perheisiin sekä koko väestölle suunnattua ohjeistusta.

• ‘Some Families’ on Apple Storen kautta löytyvä suosittu podcast, jossa keskustellaan LGBTQ+-perheistä Lotten ja Stun kanssa. He “jakavat hauskoja, tunteikkaita ja aitoja tarinoita monilta erilaisilta perheiltä ja sarja tutustuu kaikenlaisiin eri tapoihin saavuttaa vanhemmuus”.

• LGBT Mummies on organisaatio, joka tukee LGBT+-yhteisöä vanhemmuuden parissa. Nämä naiset osaavat pitää ääntä tästä harvoin puhutusta aiheesta! Käy tutustumassa heidän onnistumistarinoitaan lukeaksesi muista pariskunnista ja perheistä. He lisäksi ovat laatineet listan kirjoista, joissa käsitellään LGBT+-perheiden lapsille ja vanhemmille tärkeitä asioita.

• Lola&Lykken mielen hyvinvoinnin e-opas raskauteen ja vanhemmuuteen ei ole tarkoitettu vain raskaana oleville naisille, vaan parisuhteen molemmille osapuolille. Sinun tehtävänäsi on ’pitää lasi puoliksi täynnä’ ja pitää huolta itsestäsi ja mielen hyvinvoinnistasi. Tämä opas todella sisältää mitä lupaakin!

• Setan jäsenjärjestö Sateenkaariperheet ry tarjoaa tukea, neuvontaa ja sekä kasvokkain että netissä toimivia vertaisryhmiä kaikenkaltaisille sateenkaariperheiden eri muodoille. Lisäksi sivustolta löytyy sanastoa, oppaita, videoita ja kirjaehdotuksia kaikille asiasta kiinnostuneille.

• Poppy Seed Health tarjoaa hyvin kätevän ja ohjeistavan oppaan ei-raskaana oleville vanhemmille. Heidän yrityksensä pyrkii tukemaan kaikkia vanhemmuuteen johtavia tapoja ja tarjoaa palvelun, jonka avulla voi ottaa yhteyttä lääketieteen asiantuntijaan jo 90 sekunnissa.

Lopuksi

Sinun ei tule synnyttää ollaksesi äiti. Ja kun vauva (tai useampi!) syntyy, roolisi vanhempana on aivan samanarvoinen kuin synnyttäneen äidin. Tuoreen äidin Leahin neuvo on ”Nauti joka hetkestä. Prosessi ei ole helppo, mutta vauvan saaminen samaa sukupuolta olevana pariskuntana on entistäkin maagisempaa kuin olisin koskaan osannut ajatella.”

Haluaisitko kertoa oman tarinasi vanhemmuudesta blogissamme jaettavaksi? (Ja samalla saada mahdollisuuden voittaa 200 €:n Lola&Lykke-lahjakortin!) Jaa tarinasi täällä.