Lola&Lykke ja naisterveyteen erikoistunut Isla Terveys aloittavat yhteistyön

Lola&Lykke ja naisten etälääkäriasema Isla Terveys ovat yhdistäneet voimansa tarjotakseen raskaana oleville sekä synnyttäneille naisille matalan kynnyksen ´kysy synnytyslääkäriltä´ -etäpalvelun. Kyseessä on 20 minuutin puhelinaika, jonka aikana voit keskustella synnytyslääkärin eli naistentautien ja synnytysten erikoislääkärin kanssa esimerkiksi synnytyksestä, jälkivuodosta, kuukautisista tai oikeastaan mistä vaan raskausaikaan tai naisterveyteen liittyvistä, mieltäsi askarruttavista asioista.

Raskaaksi tuleminen, odotuksen jännitys ja synnytyksestä palautuminen ovat herkkiä ja intiimejä asioita, joihin moni tarvitsee paljon tukea. Islan lääkärit auttavat silloinkin kun neuvola tai synnytyssairaala ei kuule tarpeitasi. Islan ja Lola&Lykken yhteistyössä tarjoaman puhelinkonsultaatio mahdollistaa helpon tavan kysyä asiantuntijalta vastauksia omalta kotisohvaltasi käsin ja mikäli ilmenee tarvetta hoidolle, voidaan se järjestää helposti Islan erillisellä etävastaanotolla.

Islan ja Lola&Lykken täysin uudenlainen palvelu lanseerataan edulliseen hintaan €58, jotta yhä useampi äiti pääsisi helposti tarvitsemansa asiantuntija-avun piiriin juuri silloin kun se on eniten tarpeen.

Naisterveys Lola&Lykken näkökulmasta

Naisten terveys on kohdannut valtavia esteitä lääketieteen alkuajoista lähtien ja ala on historiallisesti kärsinyt tutkimuksen sekä rahoituksen puutteesta. Naiset otettiin mukaan kliinisiin tutkimuksiin vasta noin 30 vuotta sitten – tätä ennen naisten vartaloita pidettiin liian monimutkaisina tai hormonaalisina hyvien tutkimustulosten aikaansaamiseksi. Naisten poissulkeminen terveyden valtavirrasta on johtanut vakaviin seurauksiin naisille, mm. virhediagnooseihin, lisääntyneeseen kärsimykseen sekä korkeampaan kuolleisuuteen. Tämän asian kanssa kamppailemme edelleen, vaikka viime aikoina naisten terveyteen onkin alettu kiinnittämään enemmän huomiota.

On selvää, että naiset vaativat muutosta: äskettäin 110 000 naista vastasi sukupuolten välisiä terveyseroja koskevaan kyselyyn Iso-Britanniassa. Tämä pohjalta maan hallitus loi ensimmäisen naisten terveysstrategian, jonka tarkoituksena on korjata sukupuolten välisiä terveyseroja. Pelkästään Iso-Britanniassa sekä Irlannissa tehdään päivittäin 2.4 miljoonaa hakua koskien lisääntymisterveyttä, joten tarvetta tälle selvästi on.

Vallitseva vääristymä miesten ja naisten välisen terveyden hoitamisessa on selkeästi nähtävissä. Vaikka joka kolmas nainen kärsii hedelmällisyyteen liittyvistä tai gynekologisista terveysongelmista, vain alle 2.5 % julkisesti rahoitetusta tutkimuksesta on suunnattu naisten lisääntymisterveyteen.

On aika muutokselle. Mieskeskeisen lääketieteen sijaan, meidän tulee jatkossa keskittyä entistä enemmän ratkomaan naisten terveyteen liittyviä haasteita. Naisten terveys on itse asiassa ihmisterveyttä, eikä sitä voi mitenkään enää katsoa marginaalisena tai liian monimutkaisena kokonaiskuvaa ajatellessa.

Lola&Lykken missiona on mullistaa äitiysterveys maailmanlaajuisesti. Olemme täällä, koska raskaana olevat ja uudet äidit tarvitsevat meitä. Jopa 90% uusista äideistä kokee fyysisiä sekä psyykkisiä haasteita imetyksen sekä synnytyksestä toipumisen parissa. Julkisen sektorin varat sekä apukeinot ovat vähissä – varsinkin vauvan synnyttyä uudet äidit jäävät usein täysin yksin eikä apua ole helppo löytää.

Uskomme, että ratkaisu löytyy innovatiivisista, uudenlaisista toimijoista. Äitejä tukevat yritykset kuten Lola&Lykke sekä Isla Terveys pystyvät tavoittamaan asiakkaat helpommin ja nopeammin, tarjoten matalan kynnyksen apua juuri silloin kun sitä eniten tarvitaan. Tavoitteenamme on saada aikaan todellista edistystä naisten terveydenhuollossa ja luoda uudenlaisia ratkaisuja, jotta yhdenkään äidin ei tarvitsisi kärsiä ongelmistaan yksin.

Naisterveys lääkärin näkökulmasta

Suomella on kansainvälisesti maine maana, jossa äitiyshuolto on huippuluokkaa. Synnyttäminen on turvallista sekä äideille että lapsille ja meillä kaikki pääsevät lähes maksutta hoitoon. Tuloksista voi olla syystäkin ylpeä!

Mutta miten naisterveys huomioidaan, kun kohdussa ei ole lasta? Synnytyksen jälkeen ulkopuolinen huomio kääntyy vahvasti lapseen eikä terveydenhuolto ole tässä poikkeus. Raskaudenseurannassakin jää paljon tyhjää erilaisten hoitokontaktien väleihin ja monessa kohtaa nainen ja perhe jäävät yksin tai tipahtavat hoidon rakoihin. Etenkin suuremmissa kaupungeissa hoidon jatkuvuudesta ei juuri voi puhua ja kun omaa, tuttua terveydenhoitajaa saati kätilöä ei ole, menetetään paljon luottamuksen tuomaa turvaa ja terveyttä.

Ja mitä tulee naisen elämään aina kuukautisten alusta vaihdevuosiin ja sen jälkeiseen elämään naisena, gynekologista hoitoa ja apua koskee vahva oma-aloitteisuuden vaade. Terveydenhuoltomme perustuu ns. lähete-kulttuuriin eli siihen että mikäli erikoislääkäriosaamiselle arvioidaan olevan tarvetta, ohjataan potilas lähetteellä erikoissairaanhoitoon. Kuitenkin naistentautien osalta tässä on erikoinen aukko: hämmentävän usein potilas saa lähetteen sijaan pelkän ohjeen käydä gynekologilla. Ikään kuin tämä olisi samalla tavalla omalla vastuulla kuin vaikka lenkille lähteminen!

Rutiininomainen, vuosittainen gynekologikäynti on tippumassa pois opitusta terveyskäyttäytymisestämme. Tämä on merkki positiivisesta kehityksestä monestakin syytä, tasa-arvonäkökulma mukaan lukien. On erikoista, että nimenomaan naisten tulisi käydä omakustanteisesti vuosittain lääkärissä kontrolloimassa esimerkiksi raskaudenehkäisyä tai hormonaalista hoitoaan. Tämän sijaan gynekologikäynti tulisi tarjota julkisena palveluna tai kulut tulisi jakaa tasaisemmin tarjoamalla palvelua esimerkiksi selkeästi osana työterveyshuoltoa. Kuitenkin tällä hetkellä gynekologikäynnit ovat usein joko rajattu pois kokonaan työterveyssopimuksista tai niiden lukumäärää on rajoitettu, ihan kuin puhtaasti naisten terveyttä koskevat lääkärikäynnit olisivat ns. luksustuote eikä olennainen osa kaikkien naisten perusterveydenhuoltoa.

Tarpeetonta hoitoa ja tutkimuksia tulee välttää, mutta ylenpalttisen normalisoinnin takia monet naistyypilliset terveyshuolet jäävät tunnistamatta. Perinteinen terveydenhuoltomme asettaa naisten terveydelle tietyt normaalin rajat, ja naisten oireet sekä kokemukset näiden rajojen ulkopuolella jäävät useimmiten huomiotta. Naisten terveyteen liittyy kuitenkin paljon yksilökohtaisia kokemuksia sekä oireita – naisia on mahdotonta niputtaa yhteen ja kuvitella, että yksi totuttu hoitotapa riittäisi kattamaan kaikkien tarpeet. Naisten terveyteen liittyvää hoitoa on kuitenkin edelleen vaikea saada, erityisesti jos tilanne ei ole ns. tavanomainen ja siihen liittyy yksilöllisiä tarpeita tai oireita. Jotta naisten terveys voitaisiin kohdata kokonaisvaltaisesti, tulisi myös katsomusta avartaa ja ymmärtää, että jokainen nainen on oma yksilönsä yksilöllisine tarpeineen.

Työskennellessämme naisten terveydenhoidon parantamiseksi, myös terveysdatalla on tässä kasvava rooli. Mikäli naisille tarjotaan selkeää ymmärrystä siitä, miten esimerkiksi kuukautiskierron eri vaiheet vaikuttavat yleiseen jaksamiseen tai miltä synnytyksen jälkeinen hormonaalinen romahdus oikeasti näyttää, tarjoaa tämä heille selkeän tavan ymmärtää omaa kehoaan sekä tuntemuksiaan. Datan avulla voimme osoittaa naisille, että kyse ei ole ´naistenvaivoista´, vaan sen sijaan suurista mullistuksista kehoissamme, jotka vaikuttavat jokapäiväiseen elämäämme hyvin eri tavoin.

Myös ”pelkkä rutiinikäynti” gynekologilla voi parhaimmillaan mahdollistaa huomion kiinnittämisen ongelmiin, jotka oleellisesti vaikuttavat elämänlaatuun. Esimerkiksi runsaat, anemisoivat vuodot, invalidisoivat kuukautiskivut, migreenin hormoniriippuvuus ja (esi)vaihdevuosioireet ovat ongelmia, joista harvemmin kysytään, saati tarjotaan hoitoa gynekologin vastaanoton ulkopuolella. Puhumattakaan selkeästi alapäähän liittyvistä vaivoista kuten yhdyntäkivuista, virtsaamisvaivoista tai laskeumaoireista, joista keskustelemiseen liittyy edelleen paljon tabuja.

Työni gynekologina tarjoaa näköalapaikan siihen, miten naisterveyteen ongelmiin yhteiskunnassamme suhtaudutaan. Sotesotku on melkoinen ja rahat loppu kaikkialta, mutta pitkästä aikaa Kela-korvauksia päätettiin kuitenkin nostaa. Yhtenä perusteena pidettiin sitä, että nimenomaan naisterveyteen liittyviin ongelmiin on vaikea saada apua julkisesta terveydenhuollosta. Vaikka kyseessä onkin melkoinen laastariratkaisu, on se signaali siitä, että haavan olemassaolo tunnistetaan ja ratkaisuja yritetään löytää

Aura Pyykönen, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri